Kaikki blogit puheenaiheesta Kieli

Ruusuinen ristiinnaulitseminen

Henry Miller oli kirjoittajana ihan paskiainen. Hän keräsi kaikkia outoja sanoja ja sitten myös käytti niitä kirjoissaan. Toisaalta hän myös kirjoitti asioista, joista ei ollut sallittua kirjoittaa niinä aikoina, kuten seksistä. Siinä mielessä ihailen häntä, kaikesta voi ja pitää voida kirjoittaa.

Kun kirjaimet ja numerot riitelivät

Kirjaimet ja numerot riitelivät siitä kummat ovat tärkeämpiä  ja kummilla menee hyvin

Kirjaimet sanoivat  Kyllä meillä menee hyvin Me olemme aina pystyssä ja  kukaan ei pysty runttailemaan meitä

Numerot sanoivat Kyllä meillä menee paljon paremmin kuin teillä Kaikki liikemiehet ja pankinjohtajat tykkäävät meistä ja antavat meidän asua ilmaiseksi luonaan

"Elävä kala ui veden alla"

Otsikon suomenkielinen lause on periaatteessa sellainen, että niin unkarilainen kuin mordvalainen voisi sen, mutkan kautta, vielä ymmärtää. Helsingin yliopiston tutkijatohtori Santeri Junttila kertoo, että kyse on kantauralilaisesta muinaislauseesta.

Harvoin kuulee näin mielenkiintoisen haastattelun kuin tänään Yle ykkösen Tiedeykkösen kautta. Suosittelen!

Santeri Junttilan upea puheenvuoro (kesto 44:46 min)

KALTIO-lehti ja merjalaiset

Minulle tulee kotiin pohjoissuomalainen kulttuurilehti Kaltio, joka perustettiin vuonna 1945 Atte Kalajoen ja Sanomalehti Kalevan toimittajan Reino Rinteen ideoimana. Levikki on noin 1000 kpl ja sen nykyinen päätoimittaja Paavo J. Heinonen (Erno Paasilinna toimi päätoimittajana 1963-64). Kaltio tarkoittaa sulana pysyvä lähde (etymologia: pohjoissaamelainen gáldu).

Suomen kielen digitalisaatio ei tarvitse Jungner-suomea

Kieli ja tietokoneistumisen haaste olivat Mikael Jungnerin omien täsmennysten mukaan aiheena hänen puhuessa suomen kielen käyttäjien ”kielitaakasta”. Jungner nosti pöydälle ajankohtaisen aiheen, kielen teknologisoitumisen ja sen seuraukset ja vaatimukset.

Kieli on ollut aina teknologiaa. Alkujaan sormen ja sen jälkeen puheen voimin, sitten kynän, kirjoitustaidon ja kirjapainon tehostamana kieli kuljetettiin omaan aikaamme, jossa teknologisoitu kieli on digitalisaation voimistamana yhteiskunnan muutosmoottori vahvemmin kuin koskaan aikaisemmin.

Vieraskieliset Suomessa

Tilastot kertovat

Tilastojen mukaan vieraskielisten määrä on kasvanut Suomessa nopeasti.

Esimerkiksi lappeenrantalaisista lähes 7 prosenttia puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia.

T&T höpsii tekoälystä 2

Tekniikka ja talous sekoilee toistamiseen samasta asiasta väittäen näin:  

"Ohjelma oppii kommunikoimalla ihmisten kanssa. Se käyttää mentaalisia järjestelmiä muistuttavia keinoja kielen oppimiseen ja käsittelemiseen. Ohjelma pystyy omaksumaan muun muassa verbejä, adjektiiveja, substantiiveja ja pronomineja. Se on tähän mennessä pystynyt käyttämään noin 500 lausetta."

Kuukaudet vienankarjalakš

Eikös kuulostaisikin paljon mukavammalta?

  • Pakkaiskuu
  • Tuiskukuu
  • Kevätkuu
  • Šulakuu
  • Oraškuu
  • Kešäkuu
  • Heinäkuu
  • Elokuu
  • Šyyškuu
  • Šajekuu
  • Pimiekuu
  • Talvikuu

Näinhän se menee vienankarjalaksi. Juuri ilmestyi uusi oppikirja 5:lle oppiluokalla, jonka laatija on Jelena Pankratjeva.

Musiikki ei ole kieli 2

Musiikilla sinänsä ei voida kertoa mitään. Musiikkiin ei sisälly mitään tunteita. Musiikilla ei ole semantiikkaa. Ei ole hyvää tai huonoa musiikkia, on vain mielenkiintoista tai ei-mielenkiintoista musiikkia. 

Musiikit ovat kulttuurien artefakteja. Vaikutukset ovat kuulijoiden aivojen tuotetta. Tilanteet, joissa musiikkia on kuultu, elokuvamusiikki ja laulujen sana ovat liittäneet musiikkiin merkityksiä. Kuuntelemme musiikkia oman kliseistömme kautta. Musiikki sinänsä ei sisällä merkityksiä.

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset

Julkaise syötteitä