Kaikki blogit puheenaiheesta Ihminen

Häpeä

Häpeä


Toisinaan ihminen kokee henkistä vapautta. Lentää linnun lailla piirtäen taivaan ääriviivoja. Hän on päässyt irti häpeän kahleista. Niistä itseään ruokkivista mielikuvista ja ajatuksista, joilla hän pahimpina aikoina sitoo itsensä kotinsa perustuksiin kiinni. Älä tee sitä, kun et osaa. Älä edes yritä. Miksi näet vaivaa, kun ei siitä kuitenkaan tuu mitään. Ei tämä ole sinua varten.

Et saisi olla tuollainen.


Mutta useimmiten hän vain häpeää.

Kaikki se hyvä, mitä emme näe.


Kaikki se hyvä, mitä emme näe.

Oletko koskaan pysähtynyt miettimään, miten vesilasin, joka on puolillaan vettä, voisi nähdä puoliksi täytenä, ei puoliksi juotuna?

Seuraathan mukana.

Raidalliset 1: Ihminen

Potentiaalinen puolue Raidalliset popu määrittelee ihmisen laadun näin: 


Perinnöllisyyden tuottama temperamentti + elämänkokemusten tuottama persoonallisuus.

 

Hyvä ihminen


Mies istuu puiston penkillä. Ympärillä hohkaa vaalean vihreän nurmipeiton keväinen tuoksu. Hän kuuntelee omassa mielen hiljaisuudessaan ympärillä olevia lintuja. Ne pitävät ääntä, mutta sulautuvat omalla tavallaan ympäristön rauhaisaan teemaan. Jostakin pienen keinolammen takaa kuuluu nuorten tyttöjen puhetta. Tytöt kulkevat lyhyissä kevättakeissaan lammen viertä. Yksi istahtaa maahan levittäen viltin alleen, toiset seuraavat perässä. He ihailevat mukanaan tuomaansa soitinta. Pian rauhaisan puiston yllä kaikuu nuorekas melodia ja sanat:

Inhimillisen järjen kritiikki

Sehän tiedetäänkin, että jos maailmankaikkeus olisi ns. "ääretön", olisi jokainen piste yhtä paljon sen keskellä kuin mikä hyvänsä muukin, joten ainoa järjestys olisi mielivaltainen, kuvitteellinen ja laajimmillaankin vain jonkun tietyn aikakauden tarkoituksiin soveltuva, vertaileva teippailu, vailla muuta pätevyyttä kuin julistuksellisen sävynsä antama varmuus. 

Esitellystä syystä onkin kiehtova huomata kuinka vähän mielletään inhimillisiksi piirteiksi niitä ominaisuuksia, jotka todella tekevät meistä inhimillisiä.

Roihuava nuotio ja hiipuva hiillos

Mitä ajattelen ikääntymisestäni? Olen tällä vuosikymmenellä ymmärtänyt, että ihmisen elämä on parhaimmillaan kuin hyvin puhtaasti palava nuotio. Nuotiossa pitää olla hyvät puut ja se syttyy hitaasti, palaen suurella liekillä, hiipuen vähitellen hiillokseksi ja lopulta tuhkaksi. Nyt ajatellen olen saanut vielä syvyyttä tähän muutama vuosi keksimääni nuotio-metaforaan. Haaveeni on, että tunnen joskus hiilloksena hehkuessa palaneeni hyvin voimallisesti.

Tietokonesimulaatioiden mahdollisuudet?

Kaikki tiedämme, että ihmisen toiminta on hyvin monimutkaista, eikä vähiten sen takia koska elämme jatkuvassa vuorovaikutuksessa ympäristön ja suorien elimistöömme vaikuttavien tekijöiden kanssa. Minua kiehtoo suuresti ajatus, että voisimme joskus toteuttaa ihmisen elimistön simulaation mahdollisimman aitona. Olisiko tällaiselle simulaatiolle sitten tarvetta muuten kuin viihdemielessä?

Spekulaatio penkkiurheilun suosiosta

En pidä evoluutiopsykologiaa kovin tieteellisenä, kuva, mutta voisin kuvitella, että penkkiurheilu kentillä ja mediassa perustuu muinoin tarpeelliseen saaliin tiiviiseen seuraamiseen. Kohteena on urheilija, keihäs, pallo, kiekko, formula-auto... Saalistusvietin  jäänne?

Ilman penkkiurheilua ei olisi huippu-urheilua, jossa tavoitteena on olla paras jossakin tyhjänpäiväisessä.

 

Bisogna morire - kuolla täytyy

Marco Beasley on loistava laulaja, joka jo vuosia on tulkinnut vanhempaa, italialaista laulumusiikkia. Tässä Stefano Landi:n (1587-1639) "Passacaglia della vita"-laulussa elämän ja etenkin kuoleman tosiasiat kerrotaan suoraan päin naamaa. Hienoa musaa! Näillä mennään ja tuollaisessa kyydissä muutenkin jaksetaan. Englanninkäännös on sen verran hyvä, etten rupea enää suomentamaankaan.

Kymmenen (epävarmaa) faktaa ihmisestä

Kädellisten perusominaisuuteen kuuluu agressiivisuus ja impulssiivinen käyttäytyminen. Nämä ominaisuudet ilmentyvät myöskin ihmisellä. Ainoa todella arvokas asia on vaisto.

 

Muiden kädellisten tavoin ihminen on myös sosiaalinen eläin ja viihtyy parhaisen yhteisössään. Yksinäisyys ja eristäminen on kaikille yksilöille henkisesti raskasta.

 

Kuitenkin, ihmisillä on luontainen tarve tehdä hyvää toisella saadakseen siitä mielihyvää dopamiinin muoodossa. Ihmisiä voisi kutsua jopa mielihyvä narkkareiksi.

Julkaise syötteitä