*

Suomalaiset runoilijat

Hevonen Mannerin runoissa IV

Palaan taas runon ja suven päivän kunniaksi Eeva-Liisa Mannerin hevosrunoihin. Manner jätti kokoelmasta Kirjoitettu kivi (1966) pois monta rakkausrunoa, jotka julkaistiin vasta postuumissa koottujen runojen laitoksessa Kirkas, hämärä, kirkas. Yhdessä näistä esiintyy hopeinen hevonen:

Suomi100 loistavana runotulkintana

Sunnuntaina olin seuraamassa Nokian kotiseutumuseon pihapiirissä Sina Kujansuun ja Maila Böhmin  Suomi100 ohjelmistoon yhteistyönä tuotettua runomatinea  Elettyä elämää runoihin ja proosaan kirjattuna.
Hinttalan 1800-luvulta säilytetyn talon aitan vierusta oli hieno esiintymispaikka ohjelmalle.  Sääkin oli mahdollisimman suosiollinen.

Hevonen Mannerin runoissa III

Eeva-Liisa Mannerin kokoelmassa Kirjoitettu kivi (1966) julkaistu runo ”El gran organillo del burro” on antologiassa Runoja 1956–1977 saanut suomenkielisen nimen ”Aasin suuri posetiivi”[1] . Tämän proosarunon ”hevonen” on hyvin konkreettinen ja esiintyy runon ensimmäisessä kappaleessa:

 

Pro Poesia

Tänään paljastettiin Eeva-Liisa Mannerin haudalle pystytettävä Pro Poesia -veistos Kalevankankaan hautausmaalla Tampereella. Eeva-Liisa Manner -seuran varapuheenjohtaja Marja-Leena Tuurna kertoi seuran muistohankkeesta. Kirjailija Maire Martikainen piti juhlapuheen. Veistoksen suunnitellut ja lasiosan valanut arkkitehti Veijo Muroke kertoi veistoksesta. Näyttelijä Sanna Majanlahti lausui runon ”Kunnianosoitus Wilhelm Friedemann Bachille”:

 

Unohtuneita polkuja, jotka ovat kasvaneet umpeen,

Hevonen Mannerin runoissa II

Edellinen bloggaukseni Mannerin hevosrunoista oli sen verran tykätty, että päätin kirjoittaa samasta aiheesta vielä toisenkin. Tällä kertaa keskityn runoon "Näin sen vuoritiellä", joka on Mannerin runoista puhtaimmin eleginen. Runo ilmestyi kokoelmassa Jos suru savuaisi (1968). Kärsivän hevosen aihe on runon keskiössä, kuten usein vuoden 1968 kokoelmissa (Manner julkaisi vuonna 1968 myös kokoelman Fahrenheit 121):

Hevonen Mannerin runoissa

Pidin viime keskiviikkona luennon aiheesta "Vierushevoseni - Eeva-Liisa Mannerin hevoset".  Eeva-Liisa Manner (1921-1995) lienee useimmille lukijoille tuttu kirjailija. Hänen kokoelmansa Tämä matka (1956) merkitsi modernismin läpimurtoa suomalaisessa runoudessa. Luennon keskiössä olivat paitsi Mannerin runojen hevoskuvasto myös Mannerin ekologinen poetiikka ja etiikka. Ajattelin laittaa tännekin pienen pätkän pätkän luennostani.

Runoränni

Kiitoksia paljon kaikille Runebergin kunniaksi avatun blogin osallistujille. Kommentteja kertyi mukavasti ja omia runojakin ilmestyi ketjuun runsaasti. Hyvä me.

Eli jatketaan harjoituksia.

 

Rehellinen puhe

 

En ainakaan

valehtelijaksi rupea

niin pienen asian,

kuin rahan takia.

 

Maailmassa voi olla

monta totuutta,

mutta tämä on

minun totuuteni.

 

Periaatteessa voin

olla väärässä,

mutta

se on oma periaatteeni.

 

Jos vaihdan 

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset

Julkaise syötteitä