Kaikki blogit puheenaiheesta Urheilu

Viihde ja taide

Suomalainen pakenee taidetta (Guggenheim) ja pakenee viihteeseen (Saara Aalto). 

Kansa pakenee muukalaisuutta ja pakenee muukalaisviihteeseen. 

Taide on pakoa todellisuuteen, viihde on pakoa todellisuudesta.

Urheilun filosofia: olla paras jossakin tyhjänpäiväisessä.

Viihteen filosofia: turruttaa aivonsa kaikella tyhjänpäiväisyydellä.

Kilpaurheilu on viihdettä. Suomen surkea  urheilumenestys kompensoidaan viihdekilpailuilla.

Viihdekilpailut ovat markkinointia, joissa äänestäminen manipuloidaan. Kansa luulee, että paras on paras.

SUOMEN URHEILUN TILASTA

Halu kirjoittaa Suomen urheilun tilasta on ollut jo muutaman vuoden ajan, kun menestys on ollut mielestäni luokattoman heikkoa, ja tasaisin välein on ilmaantunut uutisia HuMu:n tai olympiakomitean rahankäytöstä. Samoin polte iski ennen Rion kisoja, kun tulostavoitteita ei asetettu, vaan tärkeintä oli ”hyvä fiilis”. Maltoin kuitenkin mieleni kisojen ajaksi, nyt on kuitenkin aika purkaa tuntoja asiaan liittyen.

Kuka nostaisi suomalaisen urheilun suosta?

Rion olympiakisojen aikana on takaraivossani alkanut jälleen kerran jyskyttämään - missä ovat suomalaisen urheilun lahjakkuudet? Lahjakkuuksia meillä on aivan varmasti ihan yhtä paljon kuin millä tahansa maalla. Se miten lahjakkuudet ohjataan oikeiden lajien pariin, siinä piilee menestymisen salaisuus. Suomessa pitäisi olla asiantunteva järjestelmä, joka ohjaisi oikean tyyppiset nuoret urheilijat oikeiden lajien pariin. Toki urheilun pitää olla kivaa ja sen pitää tuottaa nuorille urheilijoille tyydytystä, lasten sekä nuorten pitää saada urheilla mitä he haluavat.

Mihin hyvinvointi johtaa?

Hyvinvointivaltio arvatenkin pyrkii maksimoimaan ihmisten hyvinvoinnin. Määrän? Laadun? 

 

Mutta osaavatko ihmiset "hyvinvoida"? Useimmat ihmiset eivät ole tiedostaneet elämänsä tarkoitusta, vaan tyytyvät  kaupan, urheilun, viihteen, uskonnon jne. markkinamiesten toitottamiin tavoitteisiin. Tai ovat raatajamuurahaisia, kuva 2.

 

 

 

e-kilpailuja eikä e-urheilua

Assembly Winter 2016 Counter-Strike-turnauksessa olivat termit e-urheilu ja eSport harhaisesti esillä. Pelaajia ei sentään nimitetty urheilijoiksi. Kilpailleminen ja urheilu eivät ole synonyymejä. Turnauksen katsojat eivät ole penkkiurheilijoita. 

Puhutaan  siis peleistä, pelaajista,  eTurnauksista, katsojista,  kilpapelaamisesta ja eKilpailusta, mutta ei urheilusta. Sama pätee myös shakkiin.

Urheilugaala – spiritus, altius, fortius?

Taas riittää kansan syvissä riveissä mielensäpahoittajia. Nyt ei ole syynä Sipilän hallitus, sote, pakkolait eikä mamut vaan urheilu.

Tiistai-illan Urheilugaalassa jaettiin vuoden 2015 parhaille pystit. Ja tuttuun tapaan kaikkia eivät valinnat taaskaan miellyttäneet.

Urheiluvuosi 2015

Urheiluvuosi on ollut yhtä höpöpateettinen kuin lukuisat aikaisemmat vuodetkin. Urheilu olisi oiva YLE:n säästökohde.  

Urheilu on epäterveellistä 

Huippu-urheilu on yksi autismin muoto 

Pelaaminen – paras voittakoot?

Tässä kirjastani Ihmisyyden harmaa alue kappale: Pelaaminen – paras voittakoot?  

Pelaaminen – paras voittakoot?

 

Pelaamiseksi määritän seuraavat elämän osa-alueet joko suoraan tai epäsuorasti:

 

Eksoottinen Vimpeli-ilmiö

Jos kaipaatte eksoottisia elämyksiä, menkää joskus katsomaan pesäpallo-ottelua Vimpeliin. Lauantaina (19.9.) olin yli 5000 katsojan joukossa katsomassa superpesiksen finaalia Saarikentällä.

Tunnelma etenkin pelin alussa oli tiheä ja ainutlaatuinen. Kun tuhansia ihmisiä ahtautuu pienelle saarelle, jossa pesiskenttä sijaitsee, tunnelma syntyy itsestään. Asukkaita Vimpelissä on vain vähän yli 3000.

Julkaise syötteitä