Tähtipölyä Urkuyö & Aaria -festivaalissa Espoon tuomiokirkossa

Miesäänten nuorta loistoa, laulamisen iloa, klassikoiden klassikoita, näkymää tuleviin tähtiin.

Ehkä näin voi tiivistää Espoon Urkuyö & Aaria -festivaalin konserttia 28.7. Espoon tuomiokirkossa, jossa laulukilpailun voittajat Johan Krogius (Timo Mustakallio -säätiö) ja Jere Hölttä (Eero Rantala -rahasto) konsertoivat. Pianistina oli Tuula Hällström.

Tämä konsertti oli kiinnostava siksi, että arvostettujen laulukilpailujen voittajia pääsi kuulemaan tuoreeltaan. Vaikka molemmilla laulajilla on takanaan jo esiintymisiä, laulukilpailun voitto kruunasi konsertin, ja vuoropuhelu yleisön kanssa laajeni.

Kun Johan Krogius avasi konsertin Taminon aarialla, oivalsi heti, miksi säkenöivä tenori palkittiin. Krogiuksen tenori nousi kirkon kattoon vaivattomasti. Hän oli valinnut ohjelmaansa Franz Schubertin Die schöne Müllerista kolme laulua, Gaetano Donizettin Nemorinon aarian Lemmenjuomasta, Charles Gounodin Faustista Faustin aarian ja Jean Sibeliukselta Längtan heter min arvdel ja Flickan kom ifrån sin älsklings möte. Molemmilla laulajilla oli lauluja myös Sergei Rahmaninovilta.

Johan Krogius lauloi Faustin aarian Salut demeure chaste et pure sydämen hellyydellä, ehyesti ja koruttomasti. Suurta tunnetta oli täynnä myös Rahmaninovin Vesennije vody. Kevään riemu nousi Krogiuksen äänen koko volyymilla, väkevän venäläisesti. Pianisti Tuula Hällström loisti yhdessä solistin kanssa! Väkevyyttä ja rohkeaa uskallusta oli myös Schubertin laulussa Mein!

Tuttu Nemorinon aaria hellyttää aina. Krogius jätti muistiin kauniit legatot ja tenorin kauniin soinnin.

Jere Hölttä avasi oman osuutensa Richard Straussin Die Georgine -liedillä. Strauss sopii Höltälle, sillä hänellä on selvästi malttia viimeisteltyyn tulkintaan, johon löytyy ajatuksen voimaa. Ajatuksella tehty tulkinta oli myös Charles Gounodin Valentinin aariassa. Koruton, harras rukous täytti kirkon. Hieno!

Hölttä läväytti taitoaan myös Gioachino Rossinin Figarolla. Ahah, mitä kyytiä Rossinin ”söheröt” saivatkaan Höltän ja Hällströmin kyydissä. Olipas herkkujen herkku Figaro jälleen kerran.

Jere Höltän rauhallinen ja viitseliäs esitystapa istui hyvin Toivo Kuulan Sinipiikaan ja Kesäyöhön kirkkomaalla. Hänen baritoninsa sopii Kuulan melankoliaan, joka tarvitsee vahvaa tulkintaa ja ääntä.

Illan ylimääräisenä kuultiin Oi kiitos, sa Luojani armollinen. Baritonin ja tenorin duetto päätti illan kauniisti.

Johan Krogiuksella ja Jere Höltällä on äänet, joilla kiivetä musiikin portaita. Pienimuotoinen konsertti todisti, että kilpailujen voitot ovat ansaittuja. Molempien ohjelmiston monipuoliset valinnat osoittivat, että laulajilla on jo osaamista ja rohkeutta ottaa taiteen haaste vastaan, laulaa omaa tulkintaa – ja kulkea kohti suuria lavoja. Kirkossa leijaili uutta tähtipölyä.

Kiitos Tuula Hällströmille upeasta pianismista, jota tarvitaan tällaisen ohjelmiston täysipainoiseen esitykseen!

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu