Lippaiden kapasiteetin pysyvä rajoittaminen ja niiden toiminnan estäminen pysyvästi

Tämä kirjoitus on suunnattu erityisesti niille lippaiden omistajille, joilla ei ole ns. erityisen vaarallisen aseen lupaa eikä mahdollisuutta saada sellaista. Niitä joilla sellainen on, suosittelen tutustumaan Toiminta-ampujien foorumiin ja Firearms United – Finlandin sivuihin.

Tässä on omia ideoitani lippaiden kapasiteetin pysyvään rajoittamiseen ja niiden toiminnan pysyvään estämiseen ja sarjatuliasemalleihin joiden valmistus on aloitettu ennen vuotta 1946 valmistettujen lippaiden osalta myös niiden aseeseen asentamisen estämisestä ja myös muualta internetistä löytämiäni ideoita. En ota vastuuta kumpienkaan soveltamisesta. Minulla ei myöskään ole virallista asemaa jonka perusteella voisin antaa oikeudessa sitovia lausuntoja. Lihavoinnit tässä kirjoituksessa ovat minun.

Nykyään erityisen vaarallisiksi aseiksi luokitellaan myös sarjatuliaseista muunnetut aseet, itselataavat kertatuliaseet joissa on tai joiden luvalla saa käyttää kapasiteettirajan ylittävää lipasta ja kahdella kädellä olkapäätä vasten tai muuten kahden käden otteella ammuttavaksi tarkoitetut lyhyet itselataavat aseet.

Siirtymäaika päättyy vuorokauden vaihteessa 14.1.2020-15.1.2020. 15.1.2020 aseen osaksi luokiteltavan lippaan hallussapito ilman siihen oikeuttavaa lupaa on ampuma-aserikos, vaikka se olisi hankittu laillisesti ennen lain voimaantuloa. Asealan elinkeinonharjoittajat, jotka saisivat vastaanottaa kaikkia luvanvaraisia lippaita eivät valitettavasti näytä yleensä osoittaneen halukkuutta vastaanottaa niitä.

Lipas jonka toiminta on pysyvästi estetty tai jonka kapasiteetti on pysyvästi rajoitettu aselain 3 § 2 momentissa mainittua kapasiteettia pienemmäksi ei ole aseen osa.

Lipas joka ei ole aseen osa EI OLE LUVANVARAINEN. 

Yksi vaihtoehto on tehdä lippaasta päältäpurettava. Voi kiinnittää esteen lipasrungon sisäpuolella niin, että sisälle mahtuu vain kymmenen patruunaa. Myöhemmin voi valmistaa lippaan päältä sisään laitettavan patruunanostimen ja jousen. Jos lippaaseen ilman patruunanostinta ja jousta mahtuu vain kymmenen patruunaa niin yhtätoista ei ainakaan saa mahtumaan patruunanostimen ja jousen kanssa. Itse olen useimmiten hitsannut putkea lipasrungon sisäpuolelle rajoittamaan patruunanostimen liikettä alemmas. Alkuperäistä jousta ei silloin välttämättä voi käyttää, mutta voi laittaa uuden jousen, joka mahtuu menemään putken läpi. Alumiinin hitsaaminen vaikeaa, varsinkin jos ei ole sellaista hitsauskonetta, jossa voisi käyttää suojakaasuna argonia. Itselläni on käytössä vain sellainen hitsauskone, jossa ei ole suojakaasun syöttöä. Esteen kiinnittämisessä alumiiniseen lippaaseen voi kuitenkin käyttää lipasrungon läpi menevää tappia, jonka molempiin päihin voi hitsata teräslevyä. Sillä tavoin voi kiinnittää esteen jopa pysyvämmin kuin hitsaamalla alumiinia. Olen myös hitsannut huonoin tuloksin alumiinia ilman suojakaasua sillä tavoin, että olen sahannut alumiiniputkesta renkaita, jotka olen painanut hitsauspistoolilla kiinni hitsattavaan lippaaseen. Hitsausten jälkeen voi vielä vahvistaa kiinnitystä esimerkiksi epoksiliimalla ja kovettuvalla hartsilla. Koska asetuksen mukaan lippaan kapasiteetin voi rajoittaa liimaamalla este, niin sen pitäisi riittää, vaikka liimattu este olisi mahdollista työstää pois.

Asetuksen termi ”purkaa” voidaan ymmärtää niin kuin yleensä teknisten laitteiden purkaminen. Teknisten laitteiden purkamisella ei yleensä tarkoiteta työstökoneiden käyttöä vaan osien irrottamista toisistaan ehjinä ilman työkaluja tai esimerkiksi ruuvimeisselillä avaten. Siksi katson, että rajoittaminen ei ole riittävää, jos rajoittimen voi poistaa esimerkiksi ruuveja tai muttereita avaamalla. Ehkä siksi myöskään lausuntojen tarkentava ehdotus siitä, että rajoittaminen olisi riittävää jos sitä ei voi poistaa ilman työkaluja ei ole kelvannut. Ruotsinkielisessä versiossa on sana ”brytas” mikä ei aivan vastaa suomen sanaa ”purkaa”. Tällä hetkellä ei voi olla ennakkotapauksia siitä mitkä liimat katsotaan riittävän pysyviksi lippaiden toiminnan estämiseen ja kapasiteetin rajoittamiseen.

Se kuinka rankkoja keinoja lippaiden kapasiteetin rajoittamiseen kannattaa käyttää riippuu mm. siitä kuinka paljon menetettävää asiassa on. Jos on esimerkiksi sellainen työpaikka, aselupa, lentolupakirja, virka tai luottamustehtävä, jonka voi menettää tai jos on tullut julkisuuteen tai jos epäilee joutuvansa poliisin silmätikuksi, niin kannatta olla erityisen huolellinen ja käyttää erityisen pysyviä menetelmiä. Liimaaminen on sillä tavoin hyvä vaihtoehto, että se ei välttämättä tuhoa peruuttamattomasti esineen historiallista arvoa. Suosittelen siihen kestävimpiä kohtuullisen hintaisia liimoja. Koska se on ainakin tulkittavissa lailliseksi, niin heikomminkin pysyvillä liimoilla kuten kuumaliimalla, vesiliukoisella yleisliimalla tai tapettiliisterillä liimaaminen parempi vaihtoehto kuin lippaiden kätkeminen laittomasti sellaisinaan.

Pelkästään popniiteillä tai muuten niittaamalla kapasiteetin rajoittamista tai toiminnan estämistä en pidä riittävänä, koska niittaamista ei mainita asetuksessa. Kuitenkin niittaamista voi käyttää muiden kiinnitystapojen kuten liimaamisen lisäksi.

Ylen jutusta voi saada käsityksen, että liimaaminen olisi tarkoitettu vain muovisille lippaille. Niin ei kuitenkaan lue asetuksessa. Olin perustellut ennen lausuntokierrosta sisäministeriölle vaihtoehtoisten menetelmien sallimista sillä, että kaikilla lippaiden omistajilla ei ole välttämättä mahdollisuutta kaikenlaisten menetelmien käyttämiseen.

Tulli näyttäisi yrittävän antaa ymmärtää, että sarjatuliaseen lipas olisi luvanvarainen, vaikka se olisi tehty asetuksessa mainitulla tavalla pysyvästi toimintakelvottomaksi tai pysyvästi kapasiteetiltaan rajoitetuksi.  Pidän sellaista tulkintaa kuitenkin vääränä. Kyseisessä asiakirjassa on lainattu lakitekstiä, mutta laitettu kohta ”Edellä kohdassa 1 tarkoitettuna” eri kohtaan kuin lakitestin ”Edellä 2 ja tässä momentissa”. Selvää on myös, että melkein kaikkia sarjatuliaseiden ns. latauslaitteita on mahdollista käyttää myös itselataavissa kertatuliaseissa ja lippaallisissa kertatuliaseissa eikä sarjatulitoimisuutta siksi voi mielestäni pitää lippaan ominaisuutena.

Olen jakanut sosiaalisessa mediassa vastausta kanteluuni ja PoHa:n kommenttia siihen. Firearms United – Finland päätti olla ehdottamatta lausunnoissaan kapasiteetin rajoittamismenetelmiä, koska siitä saattaisi olla haittaa, jos Suomessa olisi eri standardit siihen kuin muissa EU- ja Schengen-maissa. Etelä-Suomessa toiminta-ampujilla on yleensä suhteellisen hyvät mahdollisuudet saada sellaisia aselupia, joilla saa hankkia luvanvaraisia lippaita.

Sen sijaan syrjäseuduilla monilla ei sellaisiin välttämättä ole mahdollisuutta. Lippaallinen kertatulitoimisille aseille ei voi saada sellaista aselupaa, jolla saisi pitää luvanvaraisia lippaita paitsi ehkä siinä tapauksessa, että ase katsotaan sarjatuliaseesta muunnetuksi aseeksi, jolloin se olisi ns. ERVA-ase.

Seuraavana linkkejä internetkeskusteluihin, joilla olen kirjoittanut lipasasiasta.

https://maanpuolustus.net/threads/aselaki-ja-hallussapitolupa-luvalliset-ja-luvattomat-aseet.5198/page-41

https://maanpuolustus.net/threads/deko-aseet.6941/

https://maanpuolustus.net/threads/komissio-kielt%C3%A4m%C3%A4ss%C3%A4-itselataavat.4750/page-142

https://ylilauta.org/jorma/88180615#no109328780

https://ylilauta.org/yhteiskunta/94302503#no109327466

https://ylilauta.org/jorma/108050362#no110755491

http://forum.eralle.net/viewtopic.php?t=109584

http://forum.eralle.net/viewtopic.php?t=98464&start=2295

Toiminta-ampujien foorumin useimpia keskusteluja voi lukea vain sen rekisteröityneet käyttäjät:

https://www.toiminta-ampujat.fi/phpBB/viewtopic.php?f=90&t=44881&start=630

https://www.toiminta-ampujat.fi/phpBB/viewtopic.php?f=90&t=47068&start=30

https://www.toiminta-ampujat.fi/phpBB/viewtopic.php?f=90&t=27537&start=18900

https://www.toiminta-ampujat.fi/phpBB/viewtopic.php?f=90&t=46163&start=15

Pohjois-Kymenlaakson Asehistoriallisen Yhdistyksen keskustelupalsta on ollut jumissa pitkään:

http://pkymasehist.fi/phpBB2/viewtopic.php?f=15&t=17728

http://pkymasehist.fi/phpBB2/viewtopic.php?f=15&t=17814

Tarkka-ampujakillan keskustelupalstalla olen myös kirjoittanut asedirektiiviasiasta:

https://www.takilta.fi/keskustelu/index.php?PHPSESSID=c1umpuu147koaerc4qi3uc9tr0&topic=15609.60

Sisäministeriön sivuilta löytyy lausuntoja asetusluonnoksista: https://intermin.fi/ampuma-asedirektiivi/perustiedot

Lausuntoni asetusluonnoksista sisäministeriölle: https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/f74fd633-57f6-4514-be3f-701497b43040/aa4b4883-6f4d-4bb3-a2d9-71d6a3fa48bd/LAUSUNTO_20190627100548.pdf

Blogieni osoitteet: https://asepolitiikka.blogspot.com/ https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/aarokustaanheimo/

Youtube-kanavani: https://www.youtube.com/channel/UCj9Ol-DuG9xzRJzkKDK94Xw

Facebook-sivustoni: https://www.facebook.com/asepolitiikka/

Twitter-profiilini: https://twitter.com/AKustaanheimo

Jokin verran olen julkaissut lippaiden toimintakelvottomiksi ja pienikapasiteettisiksi tekemistä esittäviä videoita Youtube-kanavallani.

Asetuksen ohje kapasiteetin pysyvään rajoittamiseen soveltuu myös konepistoolien rumpulippaille ja pikakiväärien lautaslippaille toisin kuin sen ohje toiminnan estämiseen.

Todennäköisesti tuomioistuimet tulkitsisivat että, koska lainsäätäjän tahto oli jättää Suomi KP:n, Emman ja Lahti-Salorannan lippaat luvanvaraistamatta, niin ne eivät ole luvanvaraisia, vaikka ne eivät tarkkaan ottaen täyttäisi kriteeriä ”ei sovi asennettavaksi keskisytytteiseen itselataavaan kertatuliaseeseen tai lippaalliseen kertatuliaseeseen”.

Muiden vanhojen sarjatuliasemallien lippaiden osalta asia on epävarmempi. Joka tapauksessa sellaiseen sarjatuliasemalliin jonka valmistus on aloitettu ennen vuotta 1946 valmistetun lippaan saisi täyttämään yksiselitteisesti kyseisen kriteerin kiinnittämällä siihen ulokkeen, joka estäisi sen asentamisen kaikenlaisiin ampuma-aseisiin. Koska ns. 1946-poikkeuksessa ei ole sanaa pysyvästi, niin ulokkeen kiinnityksen ei tarvitsisi lain kirjaimen mukaan olla pysyvää. En ole kuitenkaan varma, miten asiaa tuomioistuimissa tulkittaisiin. Ulokkeen kiinnittäminen vaihtoehtona toimintakelvottomaksi tai pienikapasiteettiseksi tekemiselle koskee kuitenkin vain sellaisia lippaita, jotka on valmistettu sarjatuliasemalliin, jonka valmistus on aloitettu ennen vuotta 1946.

Runo K. Kurkon kirjoituksessa Aselehdessä 4/2019 Mika Lehtosen väitettiin sanoneen ”lipas tulisi deaktivoida poistamalla jousi ja patruunan nostin ja myös lippaan suu tulee työstää siten, että lipasta ei voi käyttää aseen lippaana”, mikä näyttäisi olevan vastoin asetusta ja vanhojen sarjatuliaseiden lippaiden osalta vastoin saamiani vastauksia sisäministeriöltä ja vastoin Poliisihallituksen kommenttia kanteluasiaan, jossa on myös Lehtosen nimi.  Jos olen oikein ymmärtänyt, niin ohjeistus ei saa olla ristiriidassa lain eikä asetuksen kanssa. Eräällä keskustelupalstalla esitettiin, että PoHa olisi ohjeistanut, että rajoittamisen voisi tehdä laittamalla rajoitin lippaan sisään ja liimaamalla pohjalevy kiinni.

Laissa lukee: ”Aseen osana ei kuitenkaan pidetä latauslaitteeksi valmistettua esinettä, jonka toiminta on pysyvästi estetty tai jonka kapasiteetti on pysyvästi rajoitettu edellä 2 momentissa mainittua kapasiteettia pienemmäksi. Sisäministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä siitä, millä edellytyksillä latauslaitteen toiminta on katsottava pysyvästi estetyksi tai kapasiteetti pysyvästi rajoitetuksi.”

Toiminta-ampujien foorumilla on ollut erimielisyyttä siitä saako omia aseiden osia tehdä pysyvästi toimintakelvottomiksi. On esitetty, ettei edes asealan elinkeinon harjoittaja saisi. Pysyvästi kapasiteetiltaan rajoitetuksi tekeminen ei kuitenkaan ole pysyvästi toimintakelvottomaksi tekemistä. Myös pysyvästi kapasiteetiltaan ampuma-aselain 3 § 2 momentissa mainittua pienemmäksi rajoitetut lippaat ovat lupavapaita. Olisi outoa, jos asetuksessa mainitulla tavalla pysyvästi toimintakelvottomaksi tekeminen olisi kiellettyä, mutta pysyvästi pienikapasiteettiseksi tekeminen sallittua. Kohta ”tai aseen osan pysyvästi toimintakelvottomaksi” on poistettu 112 b §:stä, mutta ei 103 §:stä. Lippaan kapasiteetin rajoittaminen pysyvästi ampuma-aselain 3 § 2 momentissa mainittua pienemmäksi ei ole pysyvästi toimintakelvottomaksi tekemistä.

Jos omia lippaita ei saa tehdä pysyvästi toimintakelvottomiksi, niin sitten minua on informoitu vakavasti väärin. Saamassani vastauksessa sisäministeriöltä lukee: ”Luvan hakemisen sijasta henkilö voi kuuden kuukauden kuluessa lain voimaantulosta luovuttaa ampuma-aseen tai sen osan sille, jolla on ampuma-aselain nojalla oikeus kyseisen ampuma-aseen tai sen osan hankkimiseen tai luovuttaa ampuma-aseen tai aseen osan valtiolle, jolloin ampuma-ase tai aseen osa siirtyy korvauksetta valtion omistukseen taikka tehdä latauslaite pysyvästi toimintakelvottomaksi tai pysyvästi kapasiteetiltaan rajoitetuksi.”  Sanamuodon ”tämän lain vastaisesti” 103 §:ssä voi tulkita mahdollisesti usealla erilaisella kieliopillisesti oikealla tavalla. Voi tulkita, ettei ampuma-aserikkomuksia koskeva pykälä kiellä siinä mainittuja asioita vaan ainoastaan säätää sakkorangaistuksen siinä mainituista teoista ja laiminlyönneistä jos ne on kielletty muualla ampuma-aselaissa, mutta mahdollista on myös tulkita sen kieltävän asioita. Selvästikin lainsäätäjillä oli HE 179/2018 mukaan tarkoitus sallia aseen osiksi luokiteltujen lippaiden tekeminen pysyvästi toiminnaltaan estetyiksi. Ainakaan se ei ole asealan elinkeinonharjoittajien yksinoikeus, vaikka itse ampuma-aseiden deaktivointi on. HE 179/2018 perusteluissa lukee: ”Esitettyjen muutosten johdosta ne latauslaitteiden haltiat, jotka eivät jatkossa saa lupaa latauslaitteisiin, joutuisivat luopumaan latauslaitteista, eli esimerkiksi luovuttamaan ne niiden hallussapitoon oikeutetulle, tai tekemään ne toimintakelvottomiksi.” Selvästikin lainsäätäjillä oli tarkoitus, että aseen osiksi luokiteltavia lippaita saisi tehdä pysyvästi toiminnaltaan estetyiksi.

Yksi mahdollinen tulkinta on, että aseiden osiksi luokiteltavia esineitä saa tehdä toimintakelvottomiksi, mutta vain ns. latauslaitteiden osalta laki tunnustaa, että ne eivät olisi enää pysyvästi toimintakelvottomiksi tehtyinä aseiden osia. Lippaan tekeminen pysyvästi toimintakelvottomaksi on varmemmin laillista, jos rajoittaa ensin sen kapasiteetin pysyvästi aselain 3 § 2 momentissa mainittua kapasiteettia pienemmäksi. Tällöin lipas ei olisi aseen osa silloin, kun sen tekee pysyvästi toimintakelvottomaksi.

On lisäksi huomioitava, että Ampuma-aselaki ja sisäministeriön asetus eivät puhu pysyvästi toimintakelvottomista latauslaitteista vaan latauslaitteista, joiden toiminta on pysyvästi estetty. Lakiteksteissä sanoilla on suppeampia ja laajempia merkityksiä kuin arkikielessä. Esimerkiksi haulikon patruunat eivät ole aselain tarkoittamassa mielessä keskisytytteisiä patruunoita, vaikka ne ovat teknisesti keskisytytteisiä, koska ne ovat määritelty laissa omaksi patruunatyypikseen. Voisi siis tulkita, että lippaan toiminnan estäminen asetuksessa mainitulla tavalla ei olisi kuitenkaan ampuma-aserikkomuksia koskevan aselain pykälän tarkoittamassa mielessä pysyvästi toimintakelvottomaksi tekemistä. Joka tapauksessa on vähemmän huono vaihtoehto syyllistyä ampuma-aserikkomukseen ennen siirtymäajan päättymistä kuin ampuma-aserikokseen sen päätyttyä. Tätä kirjoitusta on muokattu viimeksi 11.1.2020.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu