Fokuksessa medikalisaatio

Jo useamman vuoden, ellei jo vuosikymmenen moni meistä ja useampi lääkärikin on kiinnittänyt huomiota länsimaissa yhä yleistyvään runsaaseen lääkkeiden käyttöön. Pilleriä määrätään ja syödään vaivaan kuin vaivaan.

En näkisi tässä mitään ongelmaa, muuta kuin sitä, että muut hoitokeinot tahtovat silloin unohtua, ja vaarana on tulla riippuvaiseksi ulkopuolisesta avusta. Eli pillereistä. Nykyään on ollutkin helppoa ja lähes aina mahdollista ottaa oireisiin pilleri, varsinkin kun sitä yleisesti suositellaan. Taustalla toki voi olla kuolemanpelkoakin, koska jos särkee tai ei vaan toimi, ajatus pyörii ainoastaan nopean avun ympärillä.

Erityiseksi asian kuitenkin tekee se, että nykyään moniin vaivoihin määrätään pysyvä ja pitkäkestoinen lääkitys. Täysin huonoina näitä lääkityksiä en pidä. Usein kuitenkin ajattelen, että löytyisikö ihmisissä sittenkin enemmän sisua pyrkiä parantamaan olotilaa ja terveyttä elintavoilla, jos nykyisenkaltaista jatkuvaa lääkkeiden tyrkyttämistä ei olisi. Sekä myös yhteiskunnan järjestelmää lääkkeiden korvattavuudesta?

Lääkkeiden korvattavuuteen yhteiskunnassa vaikuttavat monet tahot: potilasjärjestöt, viranomaiset ja usein myös lääkealan yritykset. Näihin kahteen viimeiseen aion tässä keskittyä.

Viranomainen on riippumaton vain silloin kun se palvelee kansaa eikä muita ulkopuolisia tahoja. Tämä ei nykyään näytä enää käyvään toteen meidän Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen osalta. Tarkistin vuosikertomuksia netistä, ne ovat julkisia, enkä yllättynyt. Useampikin lääkeyhtiö on tämän laitoksen kymmenen suurimman rahoittajan joukossa. Erikseen en käynyt tarkistamassa oliko kyseessä tutkimusprojektit tai jotain muuta, mutta se ei ole oleellisinta. Oleellisin on kansanterveys, sekä se, miten sitä hoidetaan.

Tulemalla mukaan kansallisten laitosten toimintaan, rahoituksen osalta, lääketeollisuus varmistaa itselleen jatkuvan tulovirran. Tulovirta muodostuu sairauksien hoitotavoista ja ihmisten lääkemyönteisyydestä. Lääkkeiden korvattavuuden piiriin saamisen osalta auttavat potilasjärjestöt ja näin syntyy kierre, jossa me kaikki maksetaan sekä lääkkeistä että niiden liikakäytön haitoista.

Useammissa maailman maissa on käynyt näin. Useimmissa muissakin maailman maissa lääkeyhtiöt ovat mukana terveysvirastojen rahoittamisessa. Pelkään pahoin, että nämä suurimmat laskut ovat nyt erääntymässä.

Vuoden sisällä ainakin yhden sairauden hoitotapa on muuttunut tosi rajusti.

Sattumalta kuulin yhdeltä nuorelta aikuiselta, että tämä nykyinen epidemia onkin ylihypetetty nuha.

Kuitenkin hoitotavat siihen tautiin ovat olleet järeät: yhteiskunnassa suurta vahinkoa aiheuttavat rajoitukset, tukalat maskit ja jatkuva massatestaus. Lisäksi, monissa maissa rajanylitystä varten tarvitaan negatiivinen testi, vaikka tautia on jo lähes kaikkialla ja se ei ole osoittautunut kovin tarttuvaksi.  Katsoin, tänään THL:n sivuilta, testejä on tehty 20 500 ja tapauksia 267. Testiin todennäköisesti mennään oireiden perusteella joten on aivan selvä, että muita tauteja ja allergioitakin on yli seitsemän kertaa enemmän.

Jotenkin en nyt voi välttyä ajatukselta, se onkin tässä – medikalisaation huipentuma. Meistä jokaiselle on vuoden sisällä varmasti suositeltu käytettäväksi jotain lääketeollisuuden tuotetta. Kaupan ovelle vuosi sitten ilmestynyt suositus on muuttunut vuoden sisällä käskyksi.

Viisaammat voisivat nyt puhua, jos olen täysin väärässä.

 

0
Aive Pietilä
Vantaa

Työssäkäyvä pääkaupunkiseudulla asuva perheenäiti, lapset ovat kyllä aikuisia.
Yhteiskunnallinen keskustelu kiinnostaa ja haluankin mahdollisuuksien mukaan siihen osallistua.
Myös kansanterveys on sellainen tärkeä aihe, josta pitäisi julkisuudessa käydä enemmän keskustelua.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu