Kaikki hyrskyn myrskyn

Hei kaikki! Tervetuloa uuteen blogipostaukseeni, jossa kerron fiktiivisestä siivouksesta ja kaikki hyrskyn myrskyn. Tiedättehän, kun on niitä päiviä, jolloin ei vain jaksa siivota ja kaikki on sekaisin? No, minulla oli sellainen päivä eilen. Ja arvatkaa mitä? Sain yllätysvieraita!

Olin juuri herännyt sohvalta, jossa olin nukkunut koko yön Netflixin ääressä. Olohuone oli täynnä tyynyjä, vilttejä, sipsipusseja ja limsapulloja. Keittiössä oli likaisia astioita ja roskia. Makuuhuoneessa oli vuodevaatteet lattialla ja vaatteita pitkin poikin. Kylpyhuoneessa oli pyyhkeitä ja meikkejä siellä täällä. Ja sitten kuulin ovikellon soivan.

Menin avaamaan oven ja siellä oli äitini ja isäni! He olivat tulleet käymään yllättäen, koska halusivat nähdä kuinka minulla menee. He katsoivat minua ja sitten asuntoani ja sitten minua taas. Minä katsoin heitä ja sitten asuntoani ja sitten heitä taas. Ja sitten aloin nauraa.

En tiedä miksi, mutta tilanne oli niin koominen, että en voinut pidätellä itseäni. Ehkä se oli väsymystä tai häpeää tai jotain muuta, mutta nauru tuli syvältä. Äitini ja isäni katsoivat minua kuin olisin hullu, mutta sitten he alkoivat nauraa myös. He tulivat sisään ja halasivat minua ja sanoivat, että ei se mitään, kaikilla on joskus huonoja päiviä.

Sitten he auttoivat minua siivoamaan asunnon ja keittivät minulle kahvia. He kertoivat kuulumisiaan ja kuuntelivat minun juttujani. He olivat niin ymmärtäväisiä ja kannustavia, että tunsin itseni paremmaksi. He jäivät vielä syömään kanssani ja lähtivät vasta illalla.

Oli niin ihanaa nähdä heitä ja saada heidän apuaan ja tukeaan. Tajusin, että vaikka elämä on joskus hyrskyn myrskyn, perhe on aina siellä minua varten. Ja siitä olen kiitollinen.

Kiitos kun luit tämän postauksen! Toivottavasti se sai sinut hymyilemään tai nauramaan tai ainakin tuntemaan olosi paremmaksi. Jos sinulla on omia fiktiivisiä tarinoita siivouksesta ja kaikki hyrskyn myrskyn, jaa ne kommenttikenttään! Nähdään seuraavassa postauksessa!