Kuvausta Rovaniemeltä

Kuvauksia ajatuksen virrasta aikalaisistaan.

Rovaniemen kirkkoherra Jacob Fellman kuvasi vuonna 1821 tuota suppeaa aluetta näin[39]: ”Silmäiltäessä etäältä luonnollisten kanavien halkomien vihreiden niittyjen yli somia taloja, näyttävät ne pieneltä kaupungilta tai kauppalalta. Sitä kutsutaankin Pihkaporin kaupungiksi. En tiedä onko nimi johtunut vanhoista ajoista asti vallinneesta varallisuudesta kylässä, missä on ollut 70 jousta, vai siitä, että siellä talot olivat yhdessä kasassa, vai siitä, että siellä on pirkkalaisten ajoista saakka pidetty markkinoita, vai, mikä todennäköisintä, että siellä on pitkät ajat valmistettu hartsia ja pikeä.”

Pentti Harjumaa

Rovaniemi on paikka kahden suuren virran Kemijoen ja Ounasjoen yhtymäkohdassa, jonka rannoilla ihminen on asunut ainakin 8 000 vuotta susien ja karhujen kanssa.

Rovaniemi on paikka, jossa synnytään, eletään ja kuollaan.

Rovaniemi on paikka, jonne tullaan etelästä ja pohjoisesta, idästä ja lännestä. Eletään ja lähdetään.

Rovaniemi on paikka, joka toisille on maanpäällinen paratiisi, toisille helvetin esikartano.

Rovaniemi on paikka, toisille luonnonläheinen kaunis kaupunki, toisille epäviihtyisä rumilus.

Rovaniemi on hallinnon, liike-elämän ja yritystoiminnan keskus.

Rovaniemi on elävä taiteen, musiikin ja teatterin toimintapaikka. Kirjastolaitos on ylitse muiden, maailman kirjallisuuden ja ihmiskunnan historian löytökeskus.

Rovaniemi on paikka, missä pidetään yllä ja harrastetaan henkistä viljelyä ja ruumiinkulttuuria elämän sisällön rikastuttamiseksi.

Rovaniemi on koulutuskaupunki ammattikorkeakouluineen ja yliopistokaupunki.

Rovaniemi on paikka, missä lapset, nuoret ja vanhat elävät ihan tavallista arkipäivää. Nauttivat elämästä, iloitsevat ja surevat kukin omalla tavallaan.

Rovaniemi on paikka, missä on elämän sykettä, otetta ja meininkiä. Missä riehutaan, riidellään ja sovitaan, synkistellään, haaveillaan ja uneksitaan, uskotaan ja toivotaan parempaa huomista ja maailmaa.