Luontoihmisten huhtikuu
Olisi huhtikuun sää millainen tahansa, niin huhtikuussa luonto herää ja elpyy. Metsissä näkee kaikenlaista.
Metsäkävelyllä huomaa, kuinka linnut ja muut metsän eläimet elävät jo täysillä. Luonnon aktiivisuus saa luontoihmiset pysymään hereillä. Minutkin herävä luonto saa heräämään talvesta ja yrittämään saada talteen kaikenlaisia tapahtumia, jotka muuten jäisivät minulta näkemättä. Kameran linssillä näkee pidemmälle kuin omin silmin.
Luonnossa oppii kunnioittamaan muita luontokappaleita. Metsässä saa tuntemaan, että elämä on hyvä sellaisena, kuin se tulee vastaan. Onni on hengittää raitista ilmaa ja tuntea olevansa oikeassa paikassa oikeassa ajassa, vaikka lunta ja räntää sataisi. Luonnossa ei ole murheita vaan luonnon ääniä ja hiljaisuutta.
Olen onnellinen, koska pääsen luontoon. Vaikka luonnosta pystyy nauttimaan myös ikkunoiden kautta, moni ei pääse suureen ja avaraan luontoon. Nämä kuvat ovat heille, joille luonto on jäänyt sydämen sopukoihin.
Hyvä blogi Ana Maria. Tärkeää on luonnossa kulkeminen minullekin. Etenkin kun meni melkoinen aika ennen kuin noille metsäpoluille pystyin taas lähtemään.
Ilmoita asiaton viesti
Mahtava juttu, että pääset taas luontoon! Kun kulkee luonnossa ilman tavoitteita ja katsoo ympärille, huomaa sellaisia asioita, joista ennen ei tiennytkään. Oppii ja samalla rentoutuu.
Ilmoita asiaton viesti
Ikävää olla realisti-ilonpilaaja: ne luontoihmiset, jotka ihan oikeasti elävät luonnossa ja luonnosta, istuttavat, kasvattavat, viljelevät – näkevät kuvien jäniksissä, peurassa (kauriissa) lähinä tuholaisia, jotka syövät herkkien istustuspuiden kuoren ja oksat, kasvien lehdet ja varret juurinen, tuhoavat kuukausien työn. Näiden ”söpöläisten” takia rakennetaan kalliita suojaverkkoja, aitoja jne.
Ilmoita asiaton viesti
Luontoihmisiä on ilmeisesti monenlaisia. Eikö luontoihminen tulisi hyväksyä kaikkia luontoeläimiä, vaikka niistä olisi ristiriitäisiä tunteita ja huonojakin kokemuksia?
Ilmoita asiaton viesti
Ilman muuta – siihenhän kommentillani itsekin viittasin.
Erityisesti kavahdan vieraslajien voimakasta ja epätervettä leviämistä reviireillemme.
Samoin eräät lintulajikannat ovat päässeet liian suuriksi, kun taas pienistä laululinnuista ja esim. tikkalajeista on kannoissamme vajausta.
Tästä(kin) syystä toisessa blogissasi esiintyvä hirvenvasa on erityisen liikuttava ja mieltä lämmittävä. Voidaanhan hirveä pitää yhtenä epävirallisena kansalliseläimenämme, karhun, laulujoutsenen ja ahvenen rinnalla.
Ilmoita asiaton viesti