Miksi hernesopan jälkiruoka on pannari?
Suomessa on erikoisia perinteitä, enkä nyt tarkoita eukonkantoa tai saappaan heittoa. Suomessa on muita perinteitä, josta ulkomailla tiedetään vähän. Yksi niistä erikoisia perinteita on se, että torstaisin syödään hernesoppaa ja pannukakkua.
Ystävien avulla nyt tiedän, että perinne on vanha ja se liittyy paastoamiseen. Koska perjantai oli perinteisesti paastoamispäivä, niin torstaina syötiin tuhtia hernesoppaa. Jossain kirjoituksissa arvellaan, että hernesopan suosio johtui Ruotsin kuninkaan käskystä, että tortaisin piti syödä hernesoppaa, koska herneita oli yllin kyllin.
Sanotaan myös, että herneitä käyettiin valuuttana ja koska herneita oli tarjoilla, sitä myös syötiin.
Latinalaisen Amerikan maissa herneitä ei tuoteta eikä hernesoppaa tunneta. Tokihan siellä on muut palkokasvit suuressa suosiossa. Kuuba on kuitenkin poikkeus. Siellä on syöty hernesoppaa, koska herneitä on tuotu Venäjältä. Monella kuubalaisilla on viha-rakkaussuhde hernesoppaan. Sitä syötiin, kun ei ollut muuta tarjoilla.
Suomessa osataan tehdä herkullista hernesoppaa ja torstaisin hernesoppa on yksi syy käydä testamassa ruokaloiden ja ravintoloiden hernesoppaa. Sen sijaan minulla ei ole vielä aavistusta mistä johtuu, että hernesopan jälkiruokana on pannukakku. Ei huonoa!
Espanjaksi: La sopa tradicional de los jueves en Finlandia
Sitä on ihmetelty ennenkin ja vastauksena kaiketi edelleenkin, että ei tietoa.
https://www.kirjastot.fi/kysy/miksi-hernekeiton-kanssa-syodaan-pannukakkuja
Ilmoita asiaton viesti
Ehkä joku voisi tutkia sitä. Kiitos linkistä!
Ilmoita asiaton viesti
”Miksi hernesopan jälkiruoka on pannari?”
– Hernekeitolla ladataan, ja pannukakulla varmistetaan, ettei tapahdu vahingonlaukausta.
https://urbaanisanakirja.com/word/lataa-ja-varmista/
Ilmoita asiaton viesti
Kiva ruoka-aihe! Minullakin on tänään hernekeittoa, mutta ei pannukakkua. Pannukakkutaikina on suunnilleen sama vehnästä tehty taikina, joka on räiskäleillä ja jopa pullataikina on lähes samat ainekset kuin näissä muissa mainituissa, lisänä hiivaa ja enemmän jauhoja. Vehnä on suomalaisittain ylellinen vilja. Vehnää on aluksi syöty vain vauraissa perheissä, mutta sittemmin viljely on lisääntynyt suosion myötä ja siitä on tullut myös varattomampien perheiden ylellinen ruokalisä. Kahvin ja teen juomisen juurruttua maahamme, pullasta on tullut tavallisempi, mutta aina juhlava tarjottava. Arvelen vehnän ja sitä myöten pannukakunkin tulleen Suomeen Ruotsin kautta Saksasta, jossa on aina arvostettu makeita leivonnaisia ja jälkiruokia.
Ilmoita asiaton viesti
Hollannin Delftissä tilasin pannukakkua, jonka piti oleman paikallinen perinneherkku. Varmasti se sellainen olikin, mutta olin syönyt samanlaista tavaraa Suomessa lukemattomat kerrat. Jos raaka-aineet ovat yksinkertaisia, ei lopputuloskaan voi kovin paljon maittain tai alueittain vaihdella.
Ilmoita asiaton viesti
Kommentistasi tuli ne belgialaiset vohvelit mieleen. 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Pannukakunhan saa hyvin tehtyä myös ohrasta (samoin kuin lätyt). Sikäli kyse ei ole kovin makeasta jälkiruoasta, että itse pannukakkutaikinaan ei kuulu sokeri, vaikka päällysteisiin tietysti voi kuulua.
Ilmoita asiaton viesti
Ahvenanmaan pannukakku tehdään mannaryyneihin ja siinä on tarpeeksi kardemummaa mukana. Mielestäni paras pannukakku.
Ilmoita asiaton viesti
Oli pakko käydä katsomassa reseptiä!
https://www.kotikokki.net/reseptit/nayta/226449/Ahvenanmaan%20Pannukakku/
Ilmoita asiaton viesti
On tällainen ohje:
Taikina 1:
1,5 kkp mannaryynejä ja 1 l kokomaitoa keitetään puuroksi, lisätään 2 munaa.
Taikina 2:
1 kkp vehnäjauhoja ja 2 kkp kokomaitoa sekoitetaan keskenään, lisätään
2 rkl sokeria
2 tl kardemummaa
0,5 g sahramia
1 tl leivinjauhetta
Taikinat 1 ja 2 sekoitetaan keskenään kun puuro on jäähtynyt.
Kaadetaan hyvin voidellulle pellille ja paistetaan 200-220° n. 25 min.
Tarjotaan väskynäkiisselin ja kermavaahdon kera.
Ilmoita asiaton viesti
”Väskynäkiisseli”?! Kävin lukemassa mitä se on. https://mattimattila.fi/vaskynasoppa.html
Ilmoita asiaton viesti
Ana, Ahvenanmaan pannukakkuun on monta ohjetta ja niin on väskynäkiisseliinkin.
https://aland.martha.fi/recept/
Ilmoita asiaton viesti
Seijan ohjeissa minulle uutena ainesosana tuli sahrami, pitääkin kokeilla. Luumukiisselin kera on minulle se aidoin Ahvenanmaan pannukakku, jollaisena sitä paikan päällä yleensä tarjoillaan. Kermavaahtoa kyytipojaksi.
Ilmoita asiaton viesti
Hernekeiton syöminen torstaina herraskaisissa perheissä aikoinaan johtui siitä, että piikojen ja renkien vapaapäivä oli torstai. Silloin ei ollut muuta ruokaa kuin edellisenä päivänä valmiiksi keitetty hernekeitto, joka sitten lämmitettiin. Pannukakkua tehtiin ennen usein mannapuurosta, joten voi hyvin olettaa, että mannapuuroakin oli jäänyt eilisestä jäljelle,
Ilmoita asiaton viesti
Veikkaan ettei piioille ja rengeille liiennyt mannapuuroa.
Ilmoita asiaton viesti
Pannari on ehkä tarttunut Venäjältä, kun esivanhemmat samoilivat Siperian taigalla länteenpäin.
Huomasivat venäläisten kiskovan antaumuksella blinejä, joihin tykästyivät riisuttuna versiona.
Ilmoita asiaton viesti
Hernerokka on säästänyt monen suomalaisen hengen, kun muuta syötävää ei ollut. Maistava ja ravitseva ruokalaji, mutta armeijassa sitä syötiin liikaa, niin että vatsa kiemurteli ja pullisteli.
Keitetty peruna ja läskisoosi on toinen suomalaisten lempiruoka. Sekin hyvämakuinen, ravitseva ja terveeellinen ruokalaji.
Pannari on muuten pannukakku suomeksi. Eikä supisuomalaiseen pannukakkuun kuulunut hillot eikä kermavaahdot, kun niitä ei ollut. Pannukakku ei liene suomalainen keksintö.
Ilmoita asiaton viesti