Värikäs syksy etelässäkin
Syksyn luonnonvärit ovat yksi vuoden parhaimmista vaiheista. Varsinkin silloin kun aurinko paistaa, lehtien, sienten ja maisemien loisto on yksinkertaisesti upea. Sanotaan, että Suomen pohjoisessa on paljon kauniimpia ruskia kun etelässä, mutta minusta nyt meidän Uudenmaan ruskassa ei ole mitään moittimista, vaan päinvastoin.
Käyn metsissä poimimassa kaikkea sitä hyvää mitä ne metsät tarjoavat. Eilen menin etsimään puolukoita. En ole löytänyt hyviä puolukkapaikkoja tänä syksynä. Eilen puolukoiden sijasta, löysin paljon karvalaukkuja, suppiloita ja kantarelleja. 
Kohta talvi saapuu ja luonto lepää uusiutuakseen ja kukoistaakseen taas keväällä.
Hyviä kuvia.
Sienikuvat ihan kateuttavat, kun oma sienien suolauspönttö jää tyhjäksi. Muita kiireitä. Suolaus on mielestäni sopiva kaikille sienille, kun vain käyttää suolaa reilusti, ja yhtään ei saa jäädä nestepinnan yläpuolelle. Talvella yön yli vedessä liottamalla kaikki suola liukenee pois.
Ilmoita asiaton viesti
”Suolaus on mielestäni sopiva kaikille sienille”. Tuo on uusi asia minulle.
Kantarellien ja suppiloiden kuivaaminen on ollut meidän juttu. Rouskuja olemme suolaneet.
Ilmoita asiaton viesti
Ehdottomasti paras säilöntämenetelmä muille kuin ryöpättäville rouskuille on kuivaaminen.
Aikoinaan säilöin itse ryöpättävät rouskut 2% suolaliemeen. ”Kiehuvana” purkkiin ja kansi kiinni. Hyvin säilyivät jopa yli vuoden. Väitän, että parempi vaihtoehto kuin ns. tökkösuolaus.
Ilmoita asiaton viesti