Johanna Wallroth ja Stefan Astakhov Mirjam Helin -tähdet 2019

VIII Mirjam Helin -laulukilpailut jännitettiin finaaliin keskiviikkona 29.5. Musiikkitalolla. Kahdeksan finalistia, neljä miestä ja neljä naista lauloivat parhaat aariansa. Jussi Juola, Bryan Murray, Rodrigo Sosa Dal Pozzo, Johanna Wallroth, Teaa An, Stefan Astakhov ja Olga Cheremnykh säkenöivät RSO:n johtaman Hannu Linnun kanssa reilut kaksi tuntia.

Kenestä löytyy voittajan esitys edellisten suoritusten päälle? Nuorilla kilpailijoilla on kokemusta (jo), osaamista ja teknistä taitoa – jokainen penkillä istunut mietti varmasti, mitä jury painottaa. Finalistit olivat herkullisesti erilaisia, joten yleisöllä riitti puntaroitavaa.

Suomalainen oli pitkän pitkästä aikaa finaalissa, ja niinpä Jussi Juola sai finaalin avaajana tömistystaputukset. Moni kuulee hänen bassobaritonissaan kullan hohtoa, se on kaunis ja pehmoinen, siinä on suomalaisen basson muheutta. Richard Wagnerin Nürnbergin mestarilaulajien Hans Sachsin aariassa Juolan ääni loisti, ja hänen tulkinnassaan oli rauhaa ja paneutumista. Juolan sijoitus oli neljäs.

Naisten sarjan voittaja Johanna Wallrothin sopraano on heleän ja kirkkaan kaunis. Voittoon vieneet aariat olivat Igor Stravinskin oopperasta Hulttion tie aaria No word from Tom sekä Charles Gounodin oopperasta Romeo ja Julia aaria Je veux vivre. Gounodin tahdeissa Wallrothin ääni keinui ja keinui, tarkasti ja kevyesti. Stravinskin aariassa hän uskalsi laulaa täysillä, estottomasti, kuten pitää. Wallroth on selvästi erittelevä laulaja, taiteellinen ja kokonaisuuden rakentaja. Kiitos erinomaisesta tekstinlausunnasta, mistä kiitos jo semifinaalin lauluista.

Stefan Astakhov on 21-vuotias, luonnonlahjakkuudeksi mainittu. Hän on varmasti sitä, mutta kilpailua ei voiteta luonnonlahjakkuudella. Astakhovin baritonissa avaruutta, jolla täyttää salin, ja hän on armoton esiintyjä. Illan aariat olivat elämän eri puolilta; surullista Benjamin Britteniä ja hilpeätä Giachino Rossinia. Molempiin löytyi suuret tunteet, esittämisen nautintoa. Astakhov lauloi Sevillan parturin aarian riemulla ja antaumuksella, jollaiseen yltää uskaltaja ja heittäytyjä. Mies on musiikista tehty! (Ja sitten pitää muistuttaa, että mitä kaikkea hänestä vielä kuullaankaan…)

Kolmannen palkinnon saanut mezzo-sopraano Teaa Anin nimi kannattaa laittaa muistiin, sillä hän on kypsä ja ajatteleva laulaja. Fakin vaihto sopraanosta mezzoon on toiminut; ylä-äänet soivat hienosti. Rossinin Tuhkimo-oopperan Tuhkimon aaria Nacqui alláffanno…non piú mesta sai hyvät kyydit. Octavian aariassa Richard Straussin Ruusuritarista oli herkkyyttä ja syvyyttä. Anilla on draaman tajua ja kykyä luoda tarttumapintaa teoksiin.

Toiseksi tullut sopraano Olga Cheremnykh tunnelmoi Nikolai Rimski-Korsakovin Tsaarin morsiamen Marfan aarialla. Hyvin valittu aaria ilmaisuvoimaiselle Cheremnykhille. Toinen teos oli Giuseppe Verdin oopperasta Merirosvo Medoran aaria Non so le tetre immagini, huiman vaativa laulettava. Cheremnykhin ääni taipuu aarian pitkiin kaariin ja hän lauloi aarian nyanssit huolellisesti.

Monen ennakkosuosikki baritoni Bryan Murrayn sai kolmannen palkinnon. Hän on valloittava esiintyjä, jolla on klassinen baritoni ja edistynyt tekniikka. (Arvaan, että hänen tekniikkansa kepitti monet muut baritonit, joita tässä kilpailussa riitti!) Finaaliaaria Stanislav Moniuszkon Halka-oopperan Jontekin aariasssa Murrayn baritoni oli hänen parastaan, tunteentäyteinen, virheettömän tasaisesti soiva. Toinen teos oli Erich Wolfgang Korngoldin oopperasta Kuollut kaupunki Fritzin aaria Mein Sehnen, mein Wähnen. Harvemmin kuultu aaria sai upean tulkinnan, murraymaisen viimeistellyn ja nautinnollisen tulkinnan.

Kiinnostavaa oli, että tässä kilpailussa oli hienoja kontratenoreja. Rodrigo Sosa Dal Pozzo tuli ja voitti toisella palkinnollaan. Hänessä on esiintyjän iloa, barokki soi kuin tuli. Finaalissa Georg Friedrich Händelin Rinaldo-oopperan aaria Or la tromba kulki kuin hopeavesi, kirkkaana, puhtailla kuvioilla. Vakava Rodrigo Sosa Dal Pozzo löytyi Sergei  Prokofjevin kantaatista Aleksanteri Nevski. Tässä kontratenori veti yleisön kuuntelemaan Prokofjevin syvää sanomaa. Oli nautintoa.

Parhaan suomalaisen laulun esittäjän palkinnon sai Rodrigo Sosa Dal Pozzo. Hän lauloi Einojuhani Rautavaaran Viatonten valssin Aaro Hellaakosken sanoihin humoristien hurmaavasti.  

Naisten neljännen sijan sai Palesa Malieloan sopraano. Hänen ensimmäinen teoksensa oli Joseph Haydnin oratoriosta Neljä vuodenaikaa Willkommen jetzt – Welche Labung für die Sinne -aaria ja toinen teos oli Igor Stravinskyn Hulttion tie -oopperasta aaria No word from Tom, sama kuin Johanna Wallrothilla. Aariat sopivat hyvin Malieloan äänelle, sillä niissä on ”tilaa” laulajalle. Malieloalla on mezzomaisen pyöreä sopraano ja hän on hyvä esiintyjä.

Mirjam Helin -kisa vuosimallia 2019 oli tasokas, tasokkaan tasainen. Loistoa kilpailuun toi alku- ja välierien pianistit, jotka kaikki ovat ykköskaartia ja jotka kaikki tukevat laulajaa osaamisellaan.

Finaalikonsertissa musiikki soi parhaalla, mitä Suomella on. Kapellimestari Hannu Lintu ja RSO loivat kaikista esityksistä taidetta yhdessä laulajan kanssa. Persoonallinen tuki Hannu Linnun tahtipuikosta jää varmasti laulajien mieleen. Yhteistyötä oli nautinto seurata.

Tuomariston puheenjohtaja Jorma Silvasti totesi kauniiksi lopuksi ennen palkintojen jakoa, että Mirjam Helin -kilpailu osoittaa, miten laajaa kiinnostusta nuorilla on klassiseen musiikkiin. – Mirjam Helin -kilpailu on tärkeä etappi monelle. Hän kannustikin finaalista pudonneita jatkamaan edelleen uraansa.

Yleisö rikastui 351 laululla ja aarialla kilpailun aikana. Kiitos.

www.mirjamhelin.fi

Palkinnot

I palkinto 30 000 €

II palkinto 20 000 €

III palkinto 15 000 €

IV palkinto 10 000 €

Paras suomalainen yksinlaulu -palkinto 3000 €

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu