Fidelion hurmaa ja tuskaa Espoossa

Heti alkuun on todettava, että voi Urkuyö, mikä Fidelio!

Kyseessä on tietenkin Ludvig van Beethovenin ooppera Fidelio, festivaalin suurtyö tälle kaudelle.

Festivaalin taiteellinen johtaja Erkki Korhonen on hakenut pitkään tilaisuutta yhdistää eri kulttuuritoimijoita ison produktion ympärille. Fidelio on upea toteutus tästä. Viimeistä vuottaan festivaalin taiteellisena johtajana toimiva Korhonen ansaitseekin kaikki aplodit Fidelion toteutumisesta.

Kuulija pohtii, mikä on Urkuyö&Aarian Fidelion syvimmälle vaikuttava elementti, sillä tässä Fideliossa riittää ajateltavaa. Oopperaan kasvoi valtava lavennus Espoon kaupunginteatterin ohjaaja Erik Söderblomin ohjauksesta, joka saatteli lavalle ja siis Beethovenin oheen tämän päivän kuohuvan maailman vääryydet nettikuvina. Kun tiedetään, missä poliittisessa tilanteessa Beethoven sävelsi Fidelion, rinnastus toimi, herätti ja nosti oopperan tähän päivään. Poliittiset vangit, sananvapaus, vääryydet ja syrjinnät ovat olleet aina ihmiskunnan vitsauksia, niin Fidelion aikana kuin tänään. Fideliossa Söderblomin teatteritaikuus toimi upeasti, Beethoven kasvoi oikeaan kokoonsa ajan ihmisille. Ahdistavissa mediakuvista huolimatta kokonaisuus ei ahdistanut. (Screenille marssi 24 eri median kuvia maailman oikeustaisteluista.)

Oopperan roolitus oli hienosti valittu. Sami Luttisen Rocco eli, oli vahva ja heikko ihminen, ja Luttisen basso oli basson juhlaa. Fidelion naiset eli Silja Aallon Leonore ja Saara Kiiverin Marzeline saivat aikaan sopraanojuhlat, juuri kuten Beethoven on kirjoittanut. Sama kiitos kuuluu kaikille laulajille, joiden roolivalinnoissa kuuluu tarkka käsi. Jussi Myllyksen kirkas tenori soi kuin kaiun saaneena vankityrmän kivistä. Jäi mieleen.

Erkki Korhonen on oopperan kuoromestari. Kuoro on koottu Urkuyö&Aarian festivaalikuoroksi. Sen sointi oli upean upea – kuoro nostatti Tapiola-salia loppukohtauksessaan muutaman pykälän ylöspäin. Joskus on sykähdyttävää kuulla äänten koko volyymi, nyt festivaalikuoron äänin.

Ooppera laulettiin saksaksi, kuten librettoon on kirjoitettu. Mutta teatteritaikuus toimi jälleen, sillä laulajat esittelivät itsensä suomeksi ja juoni kulki lyhyesti myös suomeksi esittäjien suulla. Ketterä keino, toimi, mestarina Erik Söderblom.

Erkki Korhonen oli redusoinut Fidelion orkestraation koronan supistamalle Tapiola Sinfoniettalle. Grand old conductor Okko Kamu johti orkesteria, jolle kasvoi kirkas, rakastettava, valoisa sointi. Kamu toi esitykseen tuttua helppouden tunnetta ja iloa.

Espoon Urkuyö&Aarian Fidelio on ainutlaatuinen voimanäyte osaamisesta ja organisoinnin tuloksista, erityisesti tänä aikana. Taiteen palo ja korkeatasoisen, todellisen elämyksen jakaminen on rikkautta.

Minkä Fidelion yleisöt saavatkaan!

 

www.urkuyofestival.fi

 

+1

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu