Valtaa vallasta – Kaksi kuningatarta Hämeenlinnassa

Hämeenlinnan teatteri rakensi näyttämölleen Kaksi kuningatarta Friedrich von Schillerin näytelmäkirjoituksen pohjalta. Ensi-ilta oli 3.11.

Kaksi vahvaa kuningatarta Elisabeth (Tudor) ja Maria (Stuart) pitävät yllä ikuista taistelua vallasta, vaikutusvallasta ja kuninkuudesta, niin myös Hämeenlinnassa. Grande dame Ritva Oksanen oli Elisabethin hameessa ja Liisa Peltonen Marian.

Näytelmässä viihtyi, siis sillä tavoin, että epookki oli reilusti näkyvissä. Puvut, lavastus, valot olivat ylelliset, mutta eivät vieneet silmää sisällöltä. Lavastus on Juha Mäkipään ja puvut Anne Laatikaisen tuotantoa, oikein mitoitettua silkkiä ja kultaa tragedian keskellä.

On tärkeää, että myös vanhat näytelmät pääsevät yleisön ulottuville. Yksi keino on rakentaa uudistetut tekstit vanhojen runomittojen oheen. Kun on lukenut vähän raskaan Toivo Lyyn suomennoksen, Matti Rossi -pohjainen teksti on tervetullut.

Kaksi kuningatarta lähtee liikkeelle Marian piiitkästä monologista, johon Liisa Peltonen latasi hehkua. Maria ilmestyi kuin taiottuna näyttämölle ja piti pintansa loppuun saakka. Liisa Peltosen Maria on taipumaton, realisti ja hehkuva persoona. Hän sai Mariaan historian tapahtumien ylittävää rohkeutta ja uskallusta haastaa Elisabeth naisena.

Ylväs Elisabeth puolestaan kasvoi tapahtumien edetessä, ja loppua kohden Ritva Oksanen kasvatti kuningattarestaan traagisen naisen, joka luuli pääsevänsä rauhaan tapattaessaan toisen, sukulaisensa. Kuten tiedämme, molemmat kuningattaret pysyvät aina historian murhenäytelmässä. Schiller on kirjoittanut murhenäytelmän näistä naisista ja katsonut heidän sisäisiin tuntoihinsa, sinne, jossa välttämättömän ohessa on myös omatunto – ja Elisabethin osalta myös välttely peruuttamattomasta teosta. Oksanen kasvatti Elisabethista pettyneen, kitkerän naisen, joka jäi lopulta yksin kumppanien paetessa. Kysymys Marian tuomion oikeellisuudesta jäi vastaamatta; oli kyse tuomioistuimen petturuudesta tai ei, vastuun kantaa Elisabeth.

Liisa Peltosen Maria oli vielä nuori, taisteleva, nainen. Näytelmässä kohtasi myös kaksi naista, ei vain kuningattaret. Naiseushäviäjä on Elisabeth, jonka Maria laittaa nuorempana ja kauniimpana naisena paikalleen. Niin tuo kulkee myös vuonna 2022. Liisa Peltonen ja Ritva Oksanen ovat loistavat vastaparit toisilleen.

Erityisesti tämän esityksen jälkeen tunsi vahingoniloa siitä, että Marian poika peri Elisabethin kruunun. Jaakko I tai VI, miten vaan, jatkoi Stuartien kuningaselämää.

Näyttelijäsuoritusten kokonaisuus on tasokas ja harmoniassa. Notkeaa, älykästä ja nyansseja täysi. Ai niin, sivurooleista irtosi vähän pehmennystä ja nauruakin kuoleman oheen.

Kaksi kuningatarta Hämeenlinnassa on hienosti toteutettu, aitoa teatteria. Sellaista teatteria, jossa on elämystä, teatterin ikiaikaista lumoa ja salaperäisyyttä.

Tässä yhteydessä voidaan todeta, että Hämeenlinnan teatterin syksy on todella huima ja monipuolinen, tasokas ja elämystäysi.

Rooleissa Ritva Oksanen, Liisa Peltonen, Ilkka Forss, Miika Laakso, Sinikka Salminen, Janne Raudaskoski ja Lasse Sandberg.

Teksti Friedrich von Schiller, Matti Rossi

Sovitus Antti Hietala

Ohjaus Taru Mäkelä

Lavastus Juha Mäkipää

Puvut Anne Laatikainen

Äänisuunnittelu Lauri Malin

Valot Veikko Puolli

Taistelukoreografia Oula Kitti

0

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu