Tukea korona-arkeen kuntien kautta

Kunnat, jotka kohtaavat ja palvelevat ihmisiä ja yrittäjiä päivittäin, ovat hädässä.

Suomalaiset kunnat osaavine ammattilaisineen tekevät arvokasta työtä koronan vastaisen taistelun eturintamassa. Niillä on välineitä auttaa ihmisiä ja yrityksiä arjessa, jotta 90-luvun karmeat kokemukset voidaan välttää. Samoin kunnilla on mm. investointiensa ja palveluidensa kautta kyky tukea Suomea uudelleenrakennuksessa. Epidemian aiheuttamista kriiseistä niin terveydellinen, taloudellinen kuin sosiaalinenkin kriisi ratkaistaan merkittäviltä osin kunnissa.

Kunnilla ei kuitenkaan (Helsinki ehkä poikkeuksena) ole tällä hetkellä taloutensa puolesta rahkeita tehdä kunnon tukitoimia. Ihmisten ja yritysten vuoksi nyt on ensiarvoisen tärkeää antaa kunnille riittävä tuki, jotta ne saavat välineensä laajasti käyttöön yhteiseksi hyväksi.

Hallituksen esittämä runsaan 500 miljoonan verotulokompensaatio on hyvä hetkellinen hätäapu, mutta tämä esitys ei mitenkään riitä – varsinkaan, kun se aiotaan ensi vuonna imuroida kunnista takaisin.

Tällainen väliaikainen helpotus ei aidosti paranna kuntien jo valmiiksi vaikeaa taloustilannetta eikä itse asiassa edes kata koko sitä aukkoa, minkä korona kuntien talouteen repäisee. Kuntaliitto on arvioinut, että menojen kasvu ja tulojen romahdus heikentävät kuntataloutta vähintään 1,5 mrd euroa. Siksi nyt tarvitaan kokonaisvaltaisempaa otetta kuntien tukemiseen.

Jotta kuntien voimavarat saadaan täysimääräisesti käyttöön, tarvitaan pelastusohjelma kunnille:

  1. Kuntien taloutta ja toimintaedellytyksiä vahvistamaan tarvitaan kuntamiljardi, joka tulee kohdistaa sekä kasvaneiden terveydenhuollon menojen ja menetettyjen tulojen kompensointiin että uudelleenrakennuksen tukeen. 
  2. Kuntien varautumisen tukemista ja ohjeistusta on vahvistettava. Nyt ohjeistus on ollut vaihtelevaa ja varustautumistaso esimerkiksi terveydenhuollon suojavarusteissa on monin paikoin puutteellinen. 
  3. Kuntien roolia yritysten auttamisessa on kasvatettava. Kunnat voivat helpottaa yritysten tilannetta mm. yritysneuvonnalla ja tuella, vuokrajärjestelyin ja aikaistamalla hankintoja. 
  4. 1990-luvun laman virheet on vältettävä panostamalla ennaltaehkäiseviin ja matalan kynnyksen palveluihin. Erityistä huomiota on kiinnitettävä perhetyöhön, lastensuojeluun sekä mielenterveys- ja päihdetyöhön. 
  5. Koulutuksessa kunnille on annettava eväät kouluunpaluun jälkeiseen aikaan, joka sisältää sekä erityisen oppimisen tuen paketin lähiopetukseen palattaessa että hyödyntää nyt saadut kokemukset digitalisaation hyödyistä. 
  6. Kansallinen infrastruktuuristrategia on otettava osaksi kriisin jälkeistä kuntien uudelleenrakentamista. Vauhdittamalla keskeisiä liikenneinvestointeja voidaan tukea maamme nousua ja työllisyyttä.

Odotan, että hallitus tuo tämän viikon kehysriihessään päätöksille riittävän vaikuttavan toimien kokonaisuuden kunnille. Näitä ideoita saa käyttää.

Anna-Kaisa Ikonen
Kansanedustaja, Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Anna-Kaisa Ikonen

Kansanedustaja, kokoomuksen varapuheenjohtaja, yhteiskuntatieteiden tohtori, työelämäprofessori, Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ja kulttuuriharrastaja. Kiinnostunut elämästä ja ilmiöistä. Mukana monessa. Käy lukemassa lisää: www.anna-kaisaikonen.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu