Harrastukset

Kun minä olin lapsi ei tarvinnut olla lapsilla harrastuksia. Minun työni oli koulu ja toinkin sieltä kiitettävän todistuksen kotiin.

Vanhempani olivat tottuneet hyvään, eikä minun loistavaa todistusta mitenkään erityisemmin noteerattu – edes itse en tehnyt siitä numeroa. Oli kavereita ja olin jopa suosittu oppilas, ainakin äitini mukaan.

Ajat muuttuu ja nykyään lapsilla koulun lisäksi tulisi olla ainakin yksi harrastus. Minun genetiikalla lapsi valitsee kalliin ratsastuksen tai jääkiekon.

Kuten esittelystä voitte huomata harrastan kestävyysjuoksua, joka on halpaa ja terveellistä. Juoksen 8 – 12 kilometrin lenkkiä. Tähän ei tarvita kuin juoksukengät ja vaatteet. Halvempaa harrastusta saa etsiä.

Ensimmäinen kutomistyö tehtiin Korsossa silloisen kodin keittiössä. Äiti opetti minut kutomaan. Kaikki muut on tullu jo kudotuksi paitsi villapaita, joka on työn alla. Taidan tällä hetkellä olla sisarussarjastani ainut kutoja. Minkä nuorena oppii sen vanhana taitaa.

Tähän liittyen olen intohimoinen marjanpoimija. Meidät lapset laitettiin aina metsään marjanpoimintaan. Äiti tai isä ei töiltään joutanut. Ja sen kun nuorena metsältä tultiin vähän ämpärin pohja peittyneenä kotiin, niin nyt tuodaan ämpäri tolkulla mustikkaa kotiin. Eli nuorena on vitsa väännettävä.

Minä olen musikaalinen ihminen. Koulussa enkelikuorossa ja laulukokeissa täydet. Mielummin överit kuin vajarit, mietin tosissani pyrinkö Sibelius Akatemiaan. Tällä kertaa en pyrkinyt. Tähän harrastukseen saisi rahaa uppoamaan, mutta meikä tyytyy niihin hetkiin, kun  pääsee laulamaan yhdessä muiden kanssa. Jos kiinnostaa googlaa nimelläni, niin löydät laulujani.