Ukrainassa kuolee ihmisiä. Eivät ne ole telkkukuolemisia.

Jotenkin vain jos yrittää edes hiukkasella järjellä selittää. Mitä siellä tapahtuu on äärettömän syvä kriisi kaikkea sitä vastaan, mitä humaaninen ajatusmaailma tarkoittaa. Muutama tyyppi sai mandaatin, olevinaan laittaa armeijansa toista kansakuntaa vasten ja saada lisenssin tappaa.

Hullu jakomielitautinen ristiriita on siinä, että voimmeko me antaa kansakuntana omille puolustusvoimille laittaa sodan koirat irti ja lähteä mukaan. Toki minun on helppo päättää, koska noita vuosia? Tosiasia on kuitenkin se, että ilman muuta pitää. Ei ole muuta vaihtoehtoa.

Ukrainan sodassa on kysymys vapaudesta ja niistä tavoitteista, jotka he haluavat vihdoinkin toteuttaa. Sukupolvien välinen kuilu? Toki jos sen niin haluaa ymmärtää, mutta itseasiassa kysymys on venäjällä samasta asiasta. Vapautta on vaikea ymmärtää, ellet sitä halua. Toisinpäin toki. Et tee vapaudella mitään, ellet ole syntynyt vapaaksi. Pieni koirani miettii samaa asiaa pirulaisen vapaana.