Omenapuu ja pölytys
Omena ei kauaksi puusta putoa, mutta omenoiden jalostaminen on mielenkiintoista puuhaa. On kerrassaan valtava voima yhdessä pienessä ruskeassa omenan siemenessä. Mutta ennen siementä pitää olla hedelmöitys. Jos omenapuita on harvakseltaan ja lajikkeet eivät tue toisiaan on omenan hankala tehdä satoa.
Useimmilla kotipihoilla on vain yksi tai muutama omenapuu. Onneksi omakotialueilla on muitakin omenien harrastajia ja puiden lajikirjo tulee kaikkien eduksi. Isoilla maatiloilla välimatka naapuriin kasvaa ja siksi omia puita on hyvä olla useampi.
Jos on kaksi puuta ja toinen sattuu talvella paleltumaan ei toinenkaan puus juuri satoa tee, tulee vapaavuosi omenoista. Toisaalta jos kaikki onnistuu voi omenia tulla useampaan puuhun liikaa yhdelle ruokakunnalla ja yleensä hyvä vuosi sattuu joka puutarhaan samana vuonna, joten on vaikeuksia saada ylijäämäomenia kaupaksi.
Täällä Vapaavuorossa on useasti pohdittu omenoiden käyttöä, kasvatusta ja lajikkeita.
Omenoiden yhtälöt ovat moninaiset, jos on hyvä ja kaunis puu on myös toiveissa terveet omanat, mutta mikä on omenoiden maku ja käyttöominaisuus? Onko omenoilla vain tuorekäyttöön tarvetta, vai onko omenasta muuhunkin?
Suomessa ei juurikaan enää jalosteta uusia perunalajikkeita, mutta jalostetaanko hedelmäpuitakaan? Kaikki tuodaan meille etelästä, kun siellä on parempi kasvu ja kannattavuus, mutta esimerkiksi mansikka on Suomessa paljon maukkaampi kuin Suomeen tuodut mansikat. Miksi näin ei voisi olla myös omenoiden kohdalla?
Jalostus on pikäjänteistä toimintaa ja siksi olisi eduksi jos taimitarhoita saisi toisilleen sopivia omenalajikkeita ja opastusta. Usein kauppias on perehtynyt aivan muihin taimiin kuin omeniin ja vastaukset kysymyksiin jäävät pintapuolisiksi ja istustuskuopan ohjeistuksen asteelle.
Facebook on tuonut Suomeenkin keskusteluryhmä mahdollisuuden ja naamakirjasta löytykin ryhmiä jotka varrentavat ja vaihtavat lajitietoutta ryhmän sisällä. Tämä on erinomaista.
Minäkin löysin yhteen näistä ryhmistä ja ylättäen huomasin, että aivan tässä lähistöllä eräs omakotiasukas viljelee noin sadan lajikkeen voimin omenoita näinkin pohjoisessa.
Kevättalvella aion lähestyä häntä oksasaksien kera ja kysellä mahdollisia varteoksia. Varttamalla hyvään perusrunkoon, kun saa nopeasti ja edullisemmin kuin ostamalla joka lajiketta oman puun. Myös tilaa rajallisessa puutarhassa säästyy. Näin myös pöytys varmistuu paremmin, kuin kasvattamalla joka lajikkeesta oma iso puu.
Jos istuttaa omenapuun voi odotella satoa joskus, mutta jos ei istuta mitään, on turha myöskään ikinä odottaa omaa satoa. Innostu tänään niin olet valmiipi keväällä ja tiedät mitä lajiketta haluat ja mikä on sen paras pölyttäjä ja niin edelleen.
Ari, kiitos tuosta omenajutusta.
Ihanaa, se toi uskoa, että kyllä se kevät ja omenankukat aikanaan saapuvat ja kimalaiset pölyttää, kuhan tästä joulusta päästään.
Litratolkulla on vielä omppuhilloa pakkasessa.
Ilmoita asiaton viesti
Omppuhillo on hyvää. Meillä ei ole satoikäisiä puita mutta tulossa on jos kaikki onnistuu. Saimme kuitenkin omeneito syksyllä Tyrnävältä. Tiina kuivatti ja teki mehua, minä tein siideriä ja omenaviiniä. Viini tehtiin niistä mehumaijan perskeistä, eli kaikki otettiin haltuun. Kuivattuja omenalohkoja on mukava laittaa vaikka kaalikeittoon tai leivonnaisten mausteeksi. Olen keksinyt niille jatkuvasti eri käyttöä. Nytkin syön uunipuuroa johon laitoin lisukkeeksi kuivattuja omenalohkoja.
Näin talvella voi suunnitella omenapuutarhaa jo valmiiksi, sitten keväällä ei ole kuin tehdä pois. Huomasin vain, että Suomi on pitkä maa ja jos joku puu menestyy täällä Oulun korkeudella ei sen paras pölyttäjäpuu sitten aina menesty yhtä hyvin.
Ilmoita asiaton viesti
Tuumailin sitä kuivatusta, ku niitä omenia oli tuhottomasti, mutta meillä ei ole kuivuria. Pitäisköhän ensikesäksi hankkia?
Kuivat omppukiekurat ovat kuin karkkia.
Ilmoita asiaton viesti
Suosittelen kuivuria, sillä kuivaat sienet ja omenat tosi nopeasti.
Kuivattu omena on monikäyttöisempi kuin omenahillo tai mehu, vaikka niitä ei kylläkään voi kuivilla omenoilla korvata. Myös siideriä on suhteellisen helppoa tehdä.
Ilmoita asiaton viesti
Meillä useita litroja omenamehua pakkasessa. Viime kesä antoi runsaan sadon. Isäni tapasi jalostaa omenapuita. Talon takana on yksi joka tuottaa sekä valkeaa kuulasta että Åkeröä. Sitten löytyy, punainen kaneli, Astrakan ja Anisofka pihalta, joka ei edes kovin iso ole.
Ilmoita asiaton viesti
Perhepuussa siis aina joku oksa tuottaa ja toisaalta vaihtelu virkistää myös omenoiden maussa. Uskomaton juttu, että pienellekin tontille saa kymmeniä eri lajikkeita aivan pikku työllä.
Ilmoita asiaton viesti