Syksyssä on loistokkuutta
Perhosten ja kimalaisten juhlat jatkuvat, kun lämmintä riittää. Tänään on tulossa lisää perhosia, ainakin aamulla jo tapoasin herukkaperhosia kuivattelemasa siipiään. Amiraalia ei ole vielä näkynyt eikä haapaperhosia, mutta ehkä tänään niitäkin jo näkee,
Kiitos päivän piristyksestä, onpa väri-iloittelua!
Ilmoita asiaton viesti
Mukavaa kun on lämmintä ja syksyn loisto jatkuu vielä nyt syyskuussakin.
Ilmoita asiaton viesti
Syksy on ihanaa aikaa. Ruusut kukkivat vielä suurempina kuin keskikesällä ja tomaatit kypsyvät vauhdilla. Ruusujen ympärillä pörrää pieniä ampiaisen näköisiä lähes satamäärin – vähän liioiteltuna. Mutta missä ovat nuo ihanat kaunis-siipiset perhoset? Eipä silti, en koskaan itse ole onnistunut niitä noin aukinaisina ja kauniina kuvaamaan, kuin Ari vain pystyy. Kiitos!!
Ilmoita asiaton viesti
Kaija, haulla perhosia houkuttelevat kukat löytyy paljon luettavaa, tässä pitkä lista kasveista
https://muhevainen.fi/ajankohtaista/perhosten-poly…
Ilmoita asiaton viesti
Tulipa vielä mieleeni kysyä, että lentävätkö perhoset nyt hevospatsaan ympärillä, vai ehditkö sitä vielä tehdä muilta töiltäsi?
Ilmoita asiaton viesti
Lentävät hevospatsaan ”rungon” ympärillä, eli teen sitä parhaillaan. Ehkä valmistuu tämän kuun aikana, ehkä ei;)!
Mutta nyt näyttää valmistuvan. Hidasta kun aina puuttuu jotain ja Ouluun on tästä matkaa kuitenkin 40 km, eikä siellä pikkuasioiden takia juoksennella. Tänään tulee illalla täydennysosia Tiinan matkassa.
Hanke on edennyt hitaasti, kun alustan tekokin oli melkoinen urakka, joka poiki sitteen toiseen yhtä suureen urakkaan, joka on vielä sekin kesken.
Ilmoita asiaton viesti
Hienoa! Mielenkiintoista nähdä minkälaisen patsaan teit ja tuliko myöskin vesiallas mukaan? Jään odottamaan blogia siitä sitten joskus aikanaan.
Ilmoita asiaton viesti
Vesiallasta ei tule oli liian kallis ratkaisu.
Ilmoita asiaton viesti
Siis mikä hevospatsas?!! Kiitos ihanista kuvista ❤
Ilmoita asiaton viesti
Kolme vuotta ainakin olen aikonut tehdä hevospatsaan ja nyt se on toteutumassa.
Mielenkiintoinen projekti.
Ilmoita asiaton viesti
Hevospatsas idean synty:
Tuntematon naapuri (silloin tuntematon) tuli meille ja lupasi omalta harvennushal´kkuultaan lartvukset ja suuremmat oksat polttopuuksi. No me Tiinan kanssa kokosimme puut kasoihin ja naapuri tuki traktorilla ja niistä kasoista tuli viisi traktorikuormaa polttopuuta.
Naapuri ajoi puut ilmaiseksi pihaan.
No parin viikon päästä tämä samainen naapuri tuli luokseni ja kysyi josko ostaisin häneltä vanhan hevosvetoisen niittokoneen? En kieltäytynyt, koska 50 euroa niittokoneesta ei ollut paljon pyydetty, viiden traktorikuorman polttopuita jälkeen.
No tässä ei ollut koko tarina.
Kahden viikon jälkeen tästä, tuli naapuri uudestaan kylään ja sanoi, että hän oli aikonut, että siihen niittokoneen eteen pitää tehdä BETONIHEVONEN!
Naapuri kertoi, että niittokone oli jo monilla eri tekijöillä kiertänyt, eikä kukaan ole tehnyt vielä hänen haaveilemaan hevosta siihen eteen. Naapuri vannotti, että minä pystyisin kyllä sen hevosen tekemään.
Nyt hevonen on valmisteilla, ja toteutuu mahdollisesti tämän kuun aikana.
Joskus polttopuut olisi helpompi vain ostaa;)))
Ilmoita asiaton viesti
Seuraavaksi sitten ajaja sen niittokoneen istuimelle..
Ilmoita asiaton viesti
Kunhan näet valmiin työn niin istuimelle ei ole mukava mennä? Lähtö tulee arvattavasti nopeasti!
Ilmoita asiaton viesti
Oho, olipa sulle syntyny iso projekti, onnea projektille, siis ihan mahtavaa taas.
Siisko mie luin tuosta hevospatsaasta ja kysyin, niin innostuin ja juolahti miehleen idea, jolla on vain se vanha Unelma-lehmä tarinansa, josta olen maalanu kuvanki, mutta ei konkreettista jutun kulkua, ihan mahtava tuo sinun asioitten ja keskustelun kulku ja joo, ois ollu helpompi ostaa, mutta sei ois ollu paljon mithän.
Mie kuvittelin laittavani lehmäjutun tänne, muttei onnistunu, kuvat meni poikittain, mutta ehkä konkreettinen lehmä jossain kohin onnistuu, ”Unelmahan” mulla jo on, siis feispuukkasin sitte kuvat ja höpinän: https://www.facebook.com/Hilkkapien/posts/10157661…
Ilmoita asiaton viesti
Unelma on unelma ja pitää tehdä todeksi.
Ilmoita asiaton viesti
Voimaa antavia kuvia, kiitos.
En tiedä, miksi suruvaippa vain on vaikuttavin.
Ilmoita asiaton viesti
Suruvaippa on aika runsalukuinen nyt pihassa. Se on myös melko kookas ja helppo kuvattava. Ei siis pelkää samalla tavalla kuin esim. neitoperhot ja nokkosperhoset.
Ilmoita asiaton viesti
Olen kiinnittänyt huomiota suruvaippojen suureen määrään omilla huudeilla, näyttäisi olevan yleisin perhoslaji tällä hetkellä. Nauttivat ylikypsistä pudokkaista luumu-, kriikuna- ja omenapuiden alla. En ole viitsinyt kaikkia siivota kompostiin, antaa siipiveikkojen tankata talven varalle.
Ilmoita asiaton viesti
Niin ovat ahneita, että eivät juurikaan pelkää ihmistäkään. Kyllä meillä on myös herukkaperhosia paljon, mutta eivät antaudu niin ihmiskontaktiin. Samoin nokkosperhoset ja neitoperhot lähtevät heti matkoihinsa jos niitä liian lähelle lähestyy. Ohdakeperhoset ovat ruhallisempia, ehkä iso koko rauhoittaa?
Ilmoita asiaton viesti
Isot perhoset ovat vetäneet pään täyteen käynyttä marja- ja hedelmämehua ja kuvittelevat sitten kokonsa puolesta pärjäävänsä ihmiselle.
Ilmoita asiaton viesti
Tänään kun puristimme omenoista tuoremehua terassilla, niin suruvaippa istahti kädelleni lipomaan roiskunutta omenamehua ja oli siinä varmaan puolisen tuntia. Perhonen ei säikähtänyt vaikka tein töitä koko ajan ja käsi heilui ja vapisi työvaiheiden mukana. Lisäsin aina tipan sormella siihen sen eteen ja yllättävän monta tippaa se söikin. Ei lähtenyt pois, ennen kuin hätistin sen sellaisella liikkeellä jolla linnutkin matkaan laitetaan;))
Ilmoita asiaton viesti
Minulla oli muutama päivä sitten oikea perhos-invaasio asunnossani. Makuuhuoneen ikkunasta pöllähteli sisään jatkuvasti perhosia. Sain tämän tästä juosta avaamaan takaovea, että perhoset pääsevät takaisin ulos.
Tätä kesti pari päivää, ja sitten perhostentulo loppui kuin seinään. Perhoset räpyttelivät niin kovasti, että oli vaikea nähdä siipiä. Taisivat kuitenkin olla nokkosperhosia.
Ilmoita asiaton viesti
Makuuhuoneesta tuli ulos ”makea” tuoksu ja perhoset tulivat sitä kohti?
Ilmoita asiaton viesti
Eihän täällä makkarissa mikään tuoksu, eikä ikkunan lähellä edes kasva mitään, mikä voisi perhosia kiinnostaa. Talon toisella puolella olisin tuon ilmiön ymmärtänyt. Tässä asunnossa ei ole koskaan aiemmin ollut tuollaista perhosparvea, mikä tänne yhtäkkiä pöllähti.
Ilmoita asiaton viesti
Eihän tiedä mitä siellä makkarissasi on, vaikka tuoksuva joulusukka 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Pitänee siivota:o/
Ilmoita asiaton viesti
Voihan se olla, että olit syönyt jotain makeaa, sillä perhonen haistaa ja maistaa makean todella kaukaa. Tai sitten vain olet niin makea tapaus.
Perhoset maistavat jopa jaloillaan, joissa niillä on makureseptoreita.
Perhosbaarissa aikuisia perhosia ruokitaan useimmiten joko kalja- tai viinipohjaisella, mielellään etikoituneella ja runsaasti sokereja sisältävällä nesteellä, joka on imeytetty erittäin imukykyiseen liinaan. Nestettä valmistettaessa tärkeää on valita sokeriksi joko fariinisokeri tai siirappi, sillä tavallinen sokeri kiteytyy perhosen imukärsässä ja tukkii sen niin, ettei perhonen pysty enää ruokailemaan lainkaan.
Eli voihan etikan tuoksukin niitä houkutella.
Ilmoita asiaton viesti
Minä pidän perhosista. Osaisikohan joku suunnitella dieetin, jonka avulla saisin parven perhosia aina pörräämään ympärilläni?
Ilmoita asiaton viesti
Riippuu millaisia perhosia haluat ympärillesi???
Toiset perhoset kun syövät ihmisestä pahalle haisevia asioita.
Tai osta punainen hattu, sillä perhoset miellään pyörivät punahattujen ympärillä.
https://www.kekkila.fi/wp-content/uploads/2017/02/…
Ilmoita asiaton viesti
Minun herkkä hipiäni ei kestä etikkaa, eikä nokkosista punottua seppelettä. Mikä avuksi?
Ilmoita asiaton viesti
Nautit joka aamu lasillisen punaviiniä, painikkeeksi vaikka omenanpaloja ja ylikypsää banaania fariinisokerilla.
Pidemmän päälle voi kyllä olla että kukaan muu ei sitten pörrääkään ympärillä. Perhosbaarina oleminen on valintoja.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä respti;))) LOL
Ilmoita asiaton viesti