Betoniheppa jatkokertomus 1

Niittokone ja sen takana nyt jo lapiolla levitetty täytemaa. Hevonen ja niittokone tulee tuon levitetyn kasan päälle.

Paljon aikaa on kulunut siitä kun lupasin tehdä betonihevosen. Kaija Kelhu onkin sitä muistanut aika usein kysellä.

Kaikki alkoi risusavotasta, eli kun naapuri tuli meille ja lupasi omalta harvennustyömaalta latvukset ja oksat polttopuiksi. Kun olimme kasanneet puut pieniin kasoihin, hyvä naapuri tuli ja jelppasi meitä traktorin kanssa. Mies vieläpä osallistui aktiivisesti kuormien tekoon ja purkuihin. Kokonaista viisi trktorikuormaa sieltä metsästä päivän aikana haalattiin.

Kiitos siitä Jorma ystävälle, sillä mitään maksua hän ei suostunut ottamaan.

Pari viikko myöhemmin Jorma tuli kävellen pihaan ja tiedusteli josko minä ostaisin häneltä vanhan hevosvetoisen niittokoneen? Hänellä se on hieman tiellä pihassa ja tarpeeton. Mieleeni tuli, että mitä vi**ua minä vanhalla niittokoneela teen eihän minulla ole peltoa eikä liioin hevostakaan,

Sitten ajattelin, että eihän pyyntö ole kovin kallis, siihen apuun nähden jonka hän meille teki polttopuiden kanssa, eli 50 euroa ei ole iso hinta viidestä kuormasta polttopuita. Ja niinpä lupasin noutaa sen niittokoneen näkemättä koko konetta. (kuvassa saman kuntoisena)

No nyt se kone on tuossa pihalla seisonut aluksi pressun alla, mutta tuuli riisui sen jo vuosi sitten pulialastomaksi.

En oikein tiennyt mitä sille olisi pitänyt tehdä, mutta naapurilla oli lääke siihen tuskaan, eli pari viikkoa ostoksesta hän tuli jälleen luokseni ja kertoi tarinan niittokoneesta. Kertoi kuinka hän oli niittänyt sillä ollessan hiukan toisella kymmenellä. Jorma täyttää ensi vuonna 80 vuotta, jos luoja suo. Pikkupojan muisto eli hänen sisällään ja niinpä hän oli puhunut monille ennen minua, että hän haluaisi että joku tekisi betonist hevosen niittokoneen eteen ja sitten niittokoneen istuimella voisi käydä muistelemassa entisiä aikoja.

Niittokone oli seissyt Jorman pojan Jannenkin pihassa kolme vuotta, mutta poika ei yrittäjän kiireiltä ollut saanut hevosta tehtyä- Ymmärsin, että niittokone oli ennen Jannea ollut jo useammankin pihan koristeena, mutta hevosta ei vain siihen eteen ilmestynyt.

No minä ajattelin, että pitäähän se tehdä, kun luottamusta tarjottiin, mutta pidin sitä isona haasteena ja siksi kirjoitin asian tiedoksi ja ainakin Kaija Kelhu on pitänyt minua hereillä asian suhteen. Kiitos Kaijalle, sillä ehkä ilman Kaijan muistuttelua. olisi helpompi ollut unohtaa niittokone horsmikkoon iäksi.

Nyt kuvassa oleva niittokone on jo nostettu tulevalle paikalleen siihen kohtaan jossa näkyy hiekkakasa. Eli pelkkä alushiekka maksoi jo 350 euroa. Niittokoneen hinta siis seitsemänkertaisesti, aluksi suunnittelemani vesiallas olisi ollut vielä kalliimpi ratkaisu.

Hitsausmuuntaja ja kypärä ynnä muut tarpeet kuten harjateräkset  betoni ja hitsauspuikot maksavat nekin jotain. Tai kaikki on suhteellista, mutta minulla on vain puolikas eläke, josta ulosoton jälkeen jää noin 530 euroa kuukaudessa. Siksikin homma on viipynyt ja hyvä niin, sillä aika on jalostanut lopputuotetta, niin toivon.

Aivan ensimmäiseksi ostin hevoselleni uudet kengät, sillä vanhat kengät tori.fiissä olivat huomattavasti pyynniltään kalliimmat kuin verkkokaupassa uudet konsanaan.

Siitä enemmän sitten seuraavassa jaksossa joskus…

 

arialsio

I was born in Hyvinkää, Southern Finland, June 12th 1956. I have done my life’s work as an entrepreneur in the construction business. Now I am a free lord and write poems and blogs for fun. My hobbies also include oil painting, and during the last few weeks watercolors have got a hold of me. I have written palindromes and created poems in Kalevala meter, which is a loose trochaic tetrameter used in the Finnish national epic Kalevala. I have also done haiku in palindrome. I cannot really say which interests me the most: painting, poetry or outings with the dogs. Writing has always been a big part of my life, and I write a blog in a Finnish online newspaper Uusi Suomi.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu