Alexandrina Victorian ajasta tähän päivään osa 8

Tammikuun 9, päivä ja odottelen enoani Sveitsinrinteen lukion konvaan. Hän ei koskaan saapunut, vaikka olimme pitkään suunnitelleet iltaa jo etukäteenkin. Seuraavana aamuna kuulin kuinka mummoni ajoi polkupyörällään meidän pihaan ja laittoi fillarinsa seinän viereen nojalleen. Olin vielä sängyssä, kyyneleet alkoivat valua valtoimenaan. Tiesin, että mummolla oli huonoja uutisia. Nuorin enoni oli jäänyt edellisenä päivänä paperikoneeseen ollessaan tekemässä huoltotöitä talviseisokilla. Siksi hän ei siis saapunut illalla konvaan. Eno oli hirttäytynyt haalareistaan koneen ennenaikaisen käynnistämisen vuoksi. Kuukauden mittaisen urakan viimeinen tunti ja joku käynnsti koneen liian aikaisin.

Eno oli minusta 2, 5 vuotta vanhempi ja paras leikkikaverini ever. Eihän mies ollut vasta kuin 17 ja lähtö ilmavoimiin tuli 9 . tammikuuta, mutta hengityskoneen ja nykyisen tai silloisen lääketieteen asiosta eno eli vielä monta kuukautta keinotekoisesti aivokuolleena, kunnes sitten Vappuna haudattiin.

Ukkini Eemil kuoli myös samana vuonna heti enoni hautajaisten jälkeen ja minulla oli hautajaisissa enolta jäänyt puku päälläni, koska omaa pukua ei minulla olisi ollutkaan. Sitä pukua käytin vain sen kerran se oli surupuku kaikin puolin. Ukki olisi täyttänyt 75 viikon päästä, mutta lähtö tuli ja syntymäpäivälahjat jäivät maihin.

Hän oli jo kahdesti halvaantunut sitä ennen ja opetteli vielä polkupyörällä ajon uudelleen 74 vuotiaan. Hän myös sanoi Riihimäen aluesairaalasta päästyään, että ei kannattaisi puhella mitään tyhmiä vaikka halvaantunut ei pystyisikään liikkumaan, hän kertoi kuulleensa kaiken mitä suku oli siinä vuoteen äärellä voivotellut.

Ukin hautajaiset pidettiin Riihimäellä ja kun kaikki olivat jo istumassa aukeni vielä pääovi ja nuori mies asui vakavana sisään kirkkoon. Hän oli aivan ukin lasten ulkonäköä. Mies meni takapenkkiin ja lähti ensimmäisenä pois, eikä kukaan paikalla olleista ollut koskaan aiemmin miestä nähnyt, huhuja kyllä ukin yöjalkamatkoista oli kyllä olemassa.

Olin siis menettänyt samana keväänä kaksi parasta kaveriani. Nuorimman ja vanhimman ystävän menettäminen oli karu paikka. Kun isäni oli kovin lyhytjänteinen työpaikkojensa suhteen niin olin käynyt kouluakin joka vuosi eri paikkakunnilla. Mitään pitäaikaista koulukaveruutta ei vuodessa ollut syntynyt, ja seuraavan vuonna taas uusi koulu ja uudet kujeet. Siksi enoni oli minulle ehkä ainoa todellinen leikkikaveri, senkin takia että asuimme pitkät ajat samassa talossa, samassa yhteisessä perheessä.

Suomessa järjestettiin ensimmäinen Lotto-arvonta ja postinumerojärjestelmä otettiin käyttöön. Assuanin pato vihittiin käyttöön Egyptissä ja Idi Aminista tuli Ugandan presidentti. Näyttelijä Kari Ketonen syntyi Suomessa.

Aikajanamatkamme yksi vuosikymmen oli taas vierinyt pois.

+3
arialsio
Sitoutumaton Oulu

I was born in Hyvinkää, Southern Finland, June 12th 1956. I have done my life’s work as an entrepreneur in the construction business. Now I am a free lord and write poems and blogs for fun. My hobbies also include oil painting, and during the last few weeks watercolors have got a hold of me.
I have written palindromes and created poems in Kalevala meter, which is a loose trochaic tetrameter used in the Finnish national epic Kalevala. I have also done haiku in palindrome. I cannot really say which interests me the most: painting, poetry or outings with the dogs. Writing has always been a big part of my life, and I write a blog in a Finnish online newspaper Uusi Suomi.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu