Kalevalan kirjaimilla
Vaka vanha viisauskin,
kertoo meille uutisina,
tyhmät tyhminä pysyvät,
tieto taito takkuaapi,
taantumassa taattoloilla.
Tarvitaan työnsä työstäjiä,
joilla järki jäntehissä,
oppi oikea olkapäissä,
teko terävä tehtävässä,
politiikan polkuloilla.
Siitä sikisi suomalainen,
tieto taito tarkimmainen,
usko toivo tänne tulla,
vakan kanneksi valittu,
väki vahva vankkumaton.
Kääpönen, kääpönen käpälillä kukkuu,
neitonen, neitonen Ihalalla itkee,
Tinapotsalkoissa, Sulkkusurakoissa,
Totta Toivanen Tekevi,
Vettä kelkalla vetävi
– ja eipä tainu miehleen nousta,
kaunis kalevainen kieli,
vain höpötteli minun mieli,
olkhon kaunis kalevainen päivä
joka sääyele ja väärtile!
t. ämmi hilkkpien onnentyär pösilöpää
Ilmoita asiaton viesti
Mitä korkeampi koulutus, sitä varmemmin ei henkilö ole yrittäjä. Korkeampi koulutus olisi heille vain vapaan ajattelu eli luovuuden este.
Aina aivan rakkaudella,
ämmi meitä muistanevi.
Ilmoita asiaton viesti
”… tyhmät tyhminä pysyvät…”
– Onpa lohduton käsitys koulutusyhteiskunnan vaikutuksesta yksilöön!
https://blogs.uni-bremen.de/praxisschock/files/2019/06/finnland4-1200×900.jpg
Ilmoita asiaton viesti
Mutta voitko väittää vastaan? Fiksut oppivat kouluissamme, mutta tyhmät pysyvät tyhminä vaikka kuinka opettaisimme;)
Ilmoita asiaton viesti
Osa meistä on – hm – melko kovapäisiä, mutta oikein annostellulla opetuksella heidänkin tietomääränsä kasvaa, siis tyhmyytensä vähenee.
Kieltämättä: eräässä aikuisopetustilanteessa ryhmämme kouluttaja lausahti: ”Jos tumpulle annetaan koulutus, tulee hänestä koulutettu tumppu.” Kuuntelin varsin valppaana: ei kai tuo tyyppi VOI tietää minun kutsumanimeäni varhaisvuosilta?
Ilmoita asiaton viesti
Onhan tietokirjakin melko tyhmä itsessänsä, jos ei osaa lukea. Oppilaskin voi opetella ulkoa tai tyyliin ”hauki on kala”, mutta ei hän siitä viisaammaksi tule.
Viisaus muodostuu monipuolisten elämänkokemusten myötä ja on arvostettua syvällistä tietämystä, jota katsotaan olevan vain harvoilla.
Ilmoita asiaton viesti
Käsittelet selvästikin vain perusviisautta, mutta onhan ominaisuudella myös alalajinsa: kirja-, tieto-, sala-, rikki- ja näsä-. Ai niin ja Sixten Korkman: talous-.
Ilmoita asiaton viesti
Onhan noita viisauksia sinulla luetella asti;))))
Ilmoita asiaton viesti
kulkevi kansa kirjavissaan
kirjaviisaan asuissa
hehkuvat posket punaisina
ahavan vaikutuksesta
kirjaviisauden vitsauksena
vanhana selkä vinossa
kahluu lumihangissa
sohjoisissa kujissa
karttakepit kopsuvat pulpetteihin
korkokengät koulujen käytäviin
veromarkoille vastinetta
tehtaan piippuihin savunsa
kirjavat on oppinsa säkeet
maan emojen tuottamat
säkeet ja opit maailmalle
muille maille luotaavat
jospa vakaa vanha väinämöinen
laulunsa sieluihin istutti
kotikontujen ikävän lapsosille
kasvatti – ei siis turha kirja
kalevala lain ole, sydämeen
sieluun jäivät nuo säkeet
kirjokantensa maan päällinen
taivas näyttää sateenkaarena
minkä verran kaikessa opissa
ymmärrystä lieneekään?
Ilmoita asiaton viesti
Hieno vastaus. -Minkä verran kaikessa opissa ymmärrystä lieneekään. Se on tosi hienosti sanottu.
Erno Paasilinna on sanonut, että ”Vain itseoppineet ovat oppineita, muut ovat opetettuja”.
Ja sitten eilen tai toissapäivänä, joku kiteytty televisiossa, että ”ilman itseoppineita ei olisi oppineita”. Vahinko, että en muista kuka hän oli.
Ilmoita asiaton viesti
Mieleni minun tekevi
kahvinkeitolle ruveta
panna sumppi pihiseen
porot pannussa poriseen.
Ilmoita asiaton viesti
ei pitkää vokaalimerta loppuun, eli po-rot / pan-nus/sa po/ri-seen
Virhe: pitkä vokaali säkeen lopussa
Ilmoita asiaton viesti
Vaimoni ajattelevi,
mieleni minun tekevi,
yhdessä yhyttyämme,
parastamme pantuamme,
saimme toinen toisiamme.
Ilmoita asiaton viesti