Lintujen talviruokinta
Kuorettomat auringonkukansiemenet vaikuttavat kalliimmilta kuin kuorelliset, mutta niillä on kiistaton etu: linnut voivat hyödyntää kaiken mitä tarjotaan, eikä roskaa synny. (BirdLife)
Minun kokemuksen mukaan linnut syövät mieluimmin kuorellisia auringonkukan siemeniä. Ilmiö on hiukan mielestäni sama jos ihmisille tarjottaisiin kaupassa kuorettomia banaaneja. Ne nopeasti alkavat pilaantua, nuo kuorettomat auringonkukan siemenet, härskiintyvät ja ovat usein ummehtuneita joten linnut syövät niitä ainoastaan jos muuta ei ole tarjota.
Myös kuorelliset siemenet voivat olla usein huonosti varastoituja ja useamman kerran sesonkimyynnissä olleita siemeniä ei syö yksikään lintu. Reilu kymmenisen vuotta sitten tuli markkinoille sellaisia vaaleita peukalon pään kokoisia palleroita verkkopusseissa. No ensimmäisenä vuonna linnut söivät niitä kuin pöhköt. Seuraavana vuonna ei kelvanneet juuri lainkaan, eli ilmeisesti olivat olleet kesän varastossa ja ummehtuneet, joten linnut eivät tykänneet. No sitten kolmantena vuonna oli uusi satsi ja taas kävi kaupaksi lintulaudoilla.
Neljäs vuosi ja taas linnut laistoivat ja pikku hiljaa näiden herkkujen myynti tipahti niin alas, että niitä ei ole enää tarjolla.
Pähkinä on myös hiukan ongelmallinen tuote samoista syistä, se pilaantuu helposti jos on lämmin talvi ja ravinnerikkaana öljyisenä tuotteena elttaantuu nopeasti. Parasta on tuoreet ainekset ja parhaiten tuoreutensa säilyttää kuorelliset siemenet ja parhaiten niistä käy linnuille kaupaksi auringonkukansiemenet.
No sitten on tämä hintapolitiikka. Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja sitä seurannut inflaatio on nostanut pikkulintujen ruoan pilviin. Kun takavuosina sai ostaa 25 kilon säkillinen reilusti alle 20 euron hintaan niin eilen katsoin Halpa-Hallissa 2,5 kilon pussin maksaneen 6,5 euroa. Se tekee kilohinnaksi 2,6 euroa, eikä niitä 25 kg säkkejä ole enää edes tarjolla ja 20 kg säkki maksaa 40 euroa. Useimmat ihmiset tuskin kantavat 20 kg säkkiä kaupasta ihan vain ruokkiakseen lintuja.
On siis aika tyyristä ostaa pikkulinnuille evästä ja siksi lintujen ruokinta on vähentynyt ja silloin pikkulintuja tuppaa reilummin sinne, missä niitä ruokitaan. Minulla käy esimerkiksi niin paljon pikkulintuja päivittäin, että ruokaa kuluu noin reilun 2 euron edestä. Siis mikä ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan maksoi vajaa euron päivässä on nyt kaksi ja enemmänkin. Jos lasketaan, että talviruokintapäiviä on noin 150 niin pikkulintujen ruokinta maksaa noin 300 euroa, eli aika paljon eläkeläisen tuloissa.
Viime talvena meni meillä 180 kg kuorellisia auringonkukan siemeniä, silloin hinta oli alle kaksi sataa, nykyisillä hinnoilla 360 euroa. Nuo kuorettomat auringonkukansiemenet maksavat 4 euroa kilo. Eikä niitä kulu kuin 100 kg vuodessa jos saa tuoreita siemeniä, jotka kelpaavat. Eli hinta on sama jopa hieman kalliimpi, kun tarjoaa kuoretonta vaihtoehtoa.
Kohtapuoliin lumen tultua hankin taas ison suikaleen suolatonta läskiä, ja kiinnitän sen parvekkeen kaiteeseen.
Mielenkiintoisempaa nojatuolista seurata talitiaisien mellastusta läskin kimpussa, kuin sontalaatikon eli television loputtomia ohjelmauusintoja.
————————————————————
Nyt läskikimpale on ollut kaiteella monta päivää, ja ainoa vieras on harakka.
Se murjoo sapuskaa niin voimalla, että ei tahdo pysyä paikallaan vaan siirtyy.
Missä on tiaiset?
Ilmoita asiaton viesti
Läski on hyvä, varsinkin talitinttien ja muiden tiaisten ruokinnassa. Itselläni on myös tapana laittaa talia tinteille, vaikka pääruokana ovat siemenet.
Ilmoita asiaton viesti
Mä olen parina vuonna tarjonnut suolatonta läskiä mutta ei se tunnu kelpaavan kuin käpytikalle. Talitanko sen sijaan menee hetkessä. Nirsoja tinttejä, oppineet liian hyvään. Joskus kokeilin piruuttani panna yksi ruokintateline kuorellisia ja toinen kuorettomia auringonkukansiemeniä, tieteellisen vertaisarvioidun kokeen tulos oli että se kuoreton tyhjeni aina ensin vaikka siinä on monin verroin syötävää.
Minulla ei ehdi einekset eltaantua ulkona kun ne yleensä syödään päivässä, etenkin pähkinät.
Minun ruokintapaikkani oli muuten joskus valtakunnanjulkisuudessa. Tuon olisi voinut ilmoittaa johonkin lajibongaukseen:
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/0bee210d-9aec-448d-a308-12677117d86e
Ilmoita asiaton viesti
Raju tapahtuma, eikä kuva välttämättä sovi ”herkille”!
Epämiellyttävä tosiasia on, että lintujen ruokinta ylläpitää myös rottapopulaatioita, vaikka Kemiönsaarella tietylle yksilölle tulikin noutaja.
Ilmoita asiaton viesti
Ilmeisesti tänne takahikiälle tuodaan kaikki vanhat siemenet, kun saman kokeen tein itsekin ja kuorelliset menivät vain kaupaksi. Voi olla myös tottumuskysymys, eli eivät ole täällä ennen nähneet alastomia siemeniä. Joka tapauksessa nälkä on paras mauste.
Ilmoita asiaton viesti
Kävin muuten just kaupassa, Kylillä 10 kg säkki kuorellisia maksoi 19,90 ja kuorettomia 23 eur. Ei siinä taida kilohinnassa olla juuri eroa jos kuorien painon laskee pois. Otin myös 5 kg kuorittua kauraa, 7,50 pussi. Tulee sitten keltasirkutkin vetämään kuvun täyteen.
Palanpainikkeeksi pari talitankoa. Pakkasessa on pihlajanmarjoja mutta vielä ei ole niiden aika.
Ilmoita asiaton viesti
Kuorettomat olivat edullisia, meillä nyhdetään kuorettomista 4 euroa kilolta. Ja oven päällä lukee isolla, että Halpa Halli!
Ilmoita asiaton viesti
Edellisen viestin päiväyksestä päättelen, nyt kun lähden ostamaan lisää siemeniä, että viisi päivää tuo kesti. Keskikulutus siis 2 kg / päivä.
Ei niitä ilmankaan voi jättää, aamulla herätessäni ulkona oli -18,8 astetta. Pitää ostaa pähkinöitä kans, ei tuolla muuten tarkene.
Ilmoita asiaton viesti
Muistan tuon rottajutun.
Ilmoita asiaton viesti
Lehtijutusta ilmeni muuten samalla, että tammikuussa 2019 on täälläkin ollut 27 astetta pakkasta ellei jutun tavallisesti juotettava lähde ole liioitellut.
Ilmoita asiaton viesti
tavallisesti juotettava lähde ;p)
Ilmoita asiaton viesti
Kappas. Vuosi sitten arssinoit minun ruokinnan kuluja kohtuuttoman korkeiksi.
Niin se ajatus Ari näköjään muuttuu.Tärkeintä ilmeisesti kuitenkin lienee se,että pääsit tuolloin syyllistämään.
Ilmoita asiaton viesti
Mistähän syyllistämisestä nyt on kysymys? Kuka sinua on ruokkinut???
Ilmoita asiaton viesti
Kerroin lintujen ruokkimisestani. Ilmeisesti rmielestäsi ruokin silloin liikaa lintuja.
Räknäsit hintaa lintujenruokkimiselleni. Nyt häpäiset itsesi muistamattomuudellasi.
Piru kun ei aina ymmärrä kumartaa Alsiota………
Palstan neroille ei ilmeisesti kelpaa,että normaali ihminen kertoo tekemisistään.
Ilmoita asiaton viesti
Joku on tainnut itse vetää ne käyneet pihlajamarjat, ettei syytetä lintujen ruokkimisesta.
Ilmoita asiaton viesti
Salosen typeryys ei jätä ketään kylmäksi
Ilmoita asiaton viesti
Kuka vanhoja muistaa, on ilmeisen närkästynyt, mutta minä en muista sinua arvostelleeni. Laita mustaa valkoisella tai lopeta alkuunsa.
Ilmoita asiaton viesti
Et siis muista. Voi kissan jalat………..Ilmeisesti tuolloinen blogini tuli mielestäsi ennen aikojaan.
Ilmoita asiaton viesti
.
Ilmoita asiaton viesti
Kiva harrastus. Muutaman vuoden myös pidin talviruokintaa yllä. Lajien kirjo oli muuten yllättävän suuri ja lintuja oli todella paljon. Ongelmia tuli, kun hiiret hoksasivat maahan varisseet siemenet. Seurauksena sain seuraavana syksynä ja talvena loukuttaa rossipohjasta ja talon ympäriltä kymmeniä hiiriä. Niitä rapisteli jopa välipohjassa.
Loukut sain ilmaiseksi vakuutusyhtiöltä.
Lopetin lintujen ruokkimisen toistaiseksi ja samalla myös hiiret hävisivät.
Pitääkin oikeastaan tehdä ensi talveksi alapuolelta tiiviisti suljettu syöttöasema, tuolloin siemenet eivät pääse varisemaan maahan.
Jk. Verkolliset talipallot on pahoja. Pari kertaa olen joutunut sinitiaisen pallon verkosta irrottamaan.
Ilmoita asiaton viesti
Meillä kissat kantavat nuo päättömät hiiret sisälle.
Ilmoita asiaton viesti
Meillä on kolme kissaa muistuttavaa huonekalua. Ne kyllä saattavat saada hiiren kiinni, mutta mitäs sitä turhaan, kun kotona on valmiiksi perattua ja suuhun sopivaa evästä aina tarjolla. Hiirissä on karvoja, phyi !
Ilmoita asiaton viesti
Kissanottamisesta keskustelin koirani kanssa mutta hän sanoi ei. Laitoin sitten jyrsijöille oman ruokintapaikan lattian alle ja ullakolle, hiirille ja rotille kun meinasi invaasio iskeä männä talvena. Parhaimpina päivinä samaan sähköloukkuun sisällä pirtissä meni kahdeksan rotanpoikasta, aikuiset ei sinne suostu tai sitten selviävät iskusta.
Suorittamalla netissä kasvinsuojelukurssin saa ostoluvan herkullisiin pastoihin ja hiutaleisiin. En tosiaan tykkää niitä myrkyttää mutta ovat sen verran kovia sikiämään että parempi tappaa loppusyksystä muutama kuin lopputalvesta sata.
Ilmoita asiaton viesti
Juu aikuinen rotta on usein liian viisas menemään vipuun. Mutta kun laittaa annoksen johonkin sellaiseen paikkaan johon ei usko rottien menevän, niin jopa sieltä käyvät myrkyn syömässä.
Meillä oli joskus hanhella pienet tipuset ja joka yö hävisi yksi poikanen johonkin. Tiedettiin että rottahan se niitä kähveltää. Oli pyydetty sitä myrkkyjen ja loukkujen avulla mutta eihän se niihin mennyt. Joka aamu oli yksi poikanen poissa. Kunnes oli enää yksi jäljellä. Sitä hanhiemo ennätti rottaa vastaan puolustamaan. Kun aamulla menin katsomaan, niin helvetin iso rotta istui betonilattialla pää aivan sekaisin. Hanhiemo oli takonut sitä päähän kymmeniä kertoja aina kun oli yrittänyt ottaa sitä viimeistä tipua. Sitten tuli Ari ja armahti lapiolla pää poikki…
Ilmoita asiaton viesti
Tapoit hanhen lapiolla?
Sun olisi pitänyt pistää loukkuun yksi hanhenpoikanen syötiksi niin olisit ehkä pelastanut loput.
Kotikanalanpitäjät kertovat ettei rotalla ole mahdollisuuksia, jos nämä raptoreiden jälkeläiset havaitsevat sellaisen hollilla. Tiedä sitten.
”Mutta kun laittaa annoksen johonkin sellaiseen paikkaan johon ei usko rottien menevän, niin jopa sieltä käyvät myrkyn syömässä.”
Mulla oli se muovinen rotanmyrkyn ostolaatikko tiskialtaan alakaapissa. Konnat olivat purreet laatikkoon rei’än ja pitäneet juhlat.
Ilmoita asiaton viesti
Niin olisi pitänyt tehdä, mutta jälkiviisaus ei sitä mahdollisuutta enää anna.
Ilmoita asiaton viesti
Silloin kun tuo hiirten invaasio iski, niin muistin kotivakuutuksen tuhoeläin – pykälän, joten soitto siis sinne.
Nauratti, kun paikalle pöllähti 25 vuotias inssi sujuvasti keskustelemaan ongelmastani. Aikani kaffipöydässä kuunneltuani viisauksia hiirten sielunelämästä, kysyin parasta ratkaisua otusten poistamiseksi.
Ei osannut asiamies ihan varmasti tuohon vastata.
Helpotin sälliä ja pyysin että antaa kassillisen loukkuja. Myrkky olisi ollut hyvä sekin, mutta naapurien kanssa on yhdessä sovittu alueen myrkyttömyydestä.
Pidin kirjaa ”kaadoista”. Talven saldo oli 87 kpl.
Ilmoita asiaton viesti
Vilkaisin netistä kelpaisivatko tammenterhot, pojan tontilla kun kasvaa pari ikivanhaa tammea ja vie niitä peräkärryllä kaatopaikalle, mutta ei ole näkynyt kuin yksi närhi ja pähkinähakkeja, sepelkyyhkyjä, pähkinänakkeleita ei ollenkaan.
Täällä näet lukee mitä mikin lintu söisi
https://www.plantagen.fi/lintujen-ruokinta-nain-onnistut.html
Ilmoita asiaton viesti
Meillä on iso tammi pihassa, toinen naapurin puolella, tämän vuoden terhosaalis oli poikkeavan iso. Tuntui syksyllä siltä, että terhoja on enemmän kuin ruohoa.
Nyt, kun noilla peuroilla tjsp on ruoka hieman hakusessa, niin piha tammen alta on joka yö huolella käännetty. Aamulla ajoin taas pihasta kolme peuraa pois, syövät nimittäin myös tuija-aidan.
Kolme vuotta sitten, kun aita oli tuore, niin ensimmäisenä talvena oli kaikkia lyhennetty 20 cm. Kyllä ketutti. Verijauhoa veteen ja tuo seos tuijien päälle on hyvä hidaste. Sekään ei ole satavarma.
Peuroilla on lisäksi sellainen ominaisuus, että ne ovat aggressiivisia esim kissoja kohtaan.
Ilmoita asiaton viesti
Tulee mieleen Mikko Perkoilan biisi ”Arvaa harmittiko.” Ulkomuistista:
”Jänikset söivät miehen omenapuun.
Mies istutti uudet, pystytti aidat.
Mahto siitä olla suurikin hyöty,
kun talven tullen aita – oli syöty.”
Ilmoita asiaton viesti
Harakka repi läskinpalaa nokkansa kärjen koukulla niin voimalla, että lähti irti ja tippui jonnekin syvään lumihankeen.
Hankin uuden palan, viilsin kaksi viiltoa nahkaan asti, ja sidoin niistä rautalangalla kaiteeseen.
Ei häiritse harakan voimat, ja syököön vuorotellen löydön tehneen tiaislauman kanssa.
Ilmoita asiaton viesti