Muraali
Ouluun on ilmestynyt muutamia muraaleja, joiden änskällä tässä hieman sanailen. Raatissa on tehty erittäin pitkä , eli 127 metrinen muraali. Siitä oli kovat kehut mediassa.
Raatin muraalin on suunnitellut New Yorkissa asuva taiteilija Tony Sjöman, joka on ollut Oulussa kesällä muraaliaan maalaamassa.
Eletään siis vuotta 2021, joka on tässä muraalissa hyvin huomioitava vuosiluku, eli lukekaa tarkasti seuraavan muraalin oululaisen virkamiehen nootti. Varsinkin kun lukee lainauksen ensin Tony Sjömanin suusta sanomalehti Kalevan tekstinä.
”Yleisenä taiteena muraali on Tonyn mukaan myös luonnollinen osa Oulun kulttuuri-ilmastoa. Tony oli jo Suomessa kun kuuli, että Oulu on valittu Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodelle 2026. Hän oli valinnasta uskomattoman iloinen ja ylpeä. Tony on tutustunut kulttuuripääkaupunkihankkeeseen ja arvioi, että hänen työnsä sopii kulttuuripääkaupunkihankkeen teemoihin todella hyvin. “Siinä on vastakohtien voimaa ”
Eli nyt sitten se vastakohta:
Kuivasjärven rannassa sijaitsevan talon seinään maalattiin kesän aikana suomaisemaa esittävä muraali. – Haasteena oli se, että seinä on järjettömän iso alusta tehdä maalausta, taiteilija Hilla Virkkunen sanoo. (Kaleva)
Juttu on maksumurin takana, mutta kerron että siinä jutussa lukee myös, että muraali on maalattava umpeen eli poistettava viiden vuoden päästä, eli laskujeni mukaan juuri kultuuripääkaupunkivuonna. Jos kaupungin järjestyssääntö asettaa muraalien käyttöiäksi ainoastaan viisi vuotta, niin Tony Sjömanin kaunis muraali maalataan kulttuurikaupunkivuonna myös valkoiseksi muuriksi. Eipä ole pitkäikäisiä nämä Oulun muraalit.
Toisaalta ei Tony Sjömanin jutun yhteyteen ole kirjoitettu tuota 5 vuoden ylimaalaussääntöä, eli ilmeisesti se koskee vain omakotitaloja. Outoa siksi, että kuka kurja maalaa taloaan vain viiden vuoden periodeilla? Maaleille annetaan jopa 20 vuoden takuita, joten miten ihmeessä muraalit rapistuisivat jo 5 vuodessa, kuten virkamies sääntöään Kalevan jutussa perustelee?
Nyt ei siis olisi tänä vuonna kannattanut maalata vielä yhtään muraalia, koska ne menevät Oulussa vanhaksi juuri kulttuurikaupunkivuotena.
Miten ihmeessä kukaan edes suunnittelee freskojen tekemistä jos nekin pitää slammata umpeen, kun alkavat rapistua??? ELI:
Fresko on seinämaalaus eli muraali, jossa väri levitetään kostealle kalkkilaastipinnalle, johon se kuivuessaan kiinnittyy. Se on yksi vanhimmista ja kestävimmistä maalaustaiteen menetelmistä. Sana fresko tulee italian sanasta ”fresco”, tuore. (Wikipedia)
Meillä on siis käytössämme hyvinkin kestäviä muraalin maalaus tapoja, mutta Oulun tekninen osaaminen virkamiesten mielestä loppuu viiden vuoden rapistumiseen. Onneksi Michelangelon tyylinen yleiserous ei pääse kukoistamaan Euroopan kulttuuripääkaupunki Oulussa. Mitä siitäkin nyt tulisi jos seinämaalaus kestäisi jopa satoja vuosia ilman virkamiesten lupaa. Ylitse ne on maalattava.
Nyt haluan elää vielä tuon viisi vuotta, että näen kun Oulun kaupunki maalaa Tony Sjömanin muraalin umpeen Raatissa Euroopan pääkaupunkivuonna 2026. Jäh jäh..
Ai freskolla on noin tarkka määritelmä? Eiväthän Kuutti Lavosen ja Osmo Rauhalan loistavat taideteoksen Tyrvään Pyhän Olavin kirkossa siis olekaan freskoja, koska niiden pohjana on ”vain” puupinta.
https://www.kokemaenjokilaakso.fi/wp-content/uploads/2009/08/Valmis_kirkko_11082009-460×306.jpg
Ilmoita asiaton viesti
En minä niitä ole koskaan freskoiksi edes mieltänyt, ihan vaan seinämaalauksia tai kirkkomaalauksia.
Ilmoita asiaton viesti
Tampereen tuomiokirkon freskoja yritettiin aikanaan sensuroida, Köynnäksenkantajissa kun on alastomia poikia, hyi.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tampereen_tuomiokirkko
Sikstiiniläiskappelin freskot on näköjään restauroitu pölystä ja noesta, muutaman vuosisadan jälkeen.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sikstuksen_kappeli
Ilmoita asiaton viesti
Tampereen tuomiokirkon maalaukset ovat vaikuttavia, minulla on suorastaan ikävä niitä, nyt kun otit puheeksi.
Ilmoita asiaton viesti