Omenatarinaa osa 4, koristeomenapuut

Koristeomenapuita käytetään paljon kerrostalojen kulkureittien varrella. Ne ovat kukinnon aikaan kauniita ja ovat myös vaihtelua perinteisille lehmuksille ym.

Ihmettelen suuresti miksi kerrostalojen pihoilla ei voida kasvattaa oikeita omenoita tuottavia puita sekä viinimarjapensaita tai karviaisia. Pelko siitä, että tulee tappelu kenen ne omenat tai marjat ovat on lapsellista. Mielummin koristepensaina käytetään sitten jopa myrkyllisiä kasveja, joiden myrkkymarjat sitten taloyhtiö joutuu keräämään pois, jotta pikkulapset eivät saisi myrkytystä.

No tämä ei ole omenatarinaa, mutta outoa minusta. Sitä paitsi koristeomenoita voi syödä tai tehdä niistä hilloa, mehua tai siideriä. Koska tätä ei moni miellä, niin koristeomenapuita ei pidetä yhtä vahingollisina kerrostaloalueilla, kuin aitoja mehukkaita omenia tuottavat puut olisivat. Ei tule tappelua kenen ne omenat ovat.

Koristeomenapuu Aamuruskoa voidaan käyttää koristeellisen kukintonsa ansiosta vaikkapa sijaistamaan kirsikkapuuta. Aamurusko on kotoisin Suomen Lauttasaaresta ja sen kukinto on vaaleanpunainen.

Koristeomenapuu Dolgo on venäläinen alkuperältään ja sillä on runsas valkoisena hohtava kukinto. Dolgon pienistä punaisista omenoista voi tehdä hilloa, mehua ja siideriä, sekä myös roseviiniin siitä saa sitä punaista väriä. Dolgon hedelmät eivät putoa herkästi, joten jos niitä haluaa kerätä on ne nypittävä sieltä puusta. Ylikypsinä ne sitten jauhoontuvat ja linnut syövät pois.

Koristeomena Erstaa on myös kotimainen ja löydetty Nastolasta. Erstaan omenissa on korkea c-vitamiinipitoisuus ja Erstaa on hyvä hilloihin ja hyytelöihin, koska sillä on kohtalainen pektiinipitoisuus hedelmissään. Itse olen tehnyt Erstaasta ja Dolgosta siideriä sillä niillä on myös kohtalainen tanniinipitoisuusa luonnostaan.

Kotimaisia koristepuita ovat myös Hollolat ja Hollolan Adolf.

Hopa on punakukkainen koristepuu josta ei minulla ole enempää informatiota.

Hyvinkääläisenä tiedän Rautatieomenapuun ja sen valkoiset kukat, Hyvingiensis on runsaskukkainen Siperian omenapuun riippaoksainen muoto. Rautatieomenapuun hedelmät ovat syötäviä, tiedän kokemuksesta sanoa, että rautatieomenapuun alla on myös kiva suudella. Sen sateenvarjomainen kasvusto antaa suojan myös tälle ihanalle toiminnalle. Hyvä hillo-omena ja erittäin kestävä, kasvaa minulla täällä Oulussa ja hyvin on viihtynyt.

Cowichan on Munkkiniemestä, kukat vaaleanpunaiset.

Kirjailija, kasvaa ainakin Töölössä ja Ruskeasuolla, kukat vaalenpunaiset.

Linnanmäki, on Linnamäen käviöille tuttu punaisine kukkineen.

Luuna, on purppuraa ja hedelmät ovat isoja ja sisältäkin punaisia.

Makamik, ehkä tunnetuin koristeomenapuu, kirkkaasti punaiset kukat ja hedelmät. Puu on sydänpuuta myöten syvän punainen, joten joka punaisesta tykkää niin tässä näyttävä puu pihaan kuin pihaan.

Peräpohjola, on Lapista löytynyt valkokukkainen koristeomenapuu, jolla punaiset hedelmät, sopii pohjoiseenkin puutarhaan.

Ranetka, valkokukkainen hyvä hilloon.

Rixi purppuraomenapuu.

Wabiskaw kanadalainen ja kauneimpia koristeomenapuitamme, punakukkainen, mutta hedelmillä ei juurikaan käyttöarvoa.

Varmasti muutamia muitakin koristeomenapuita on, mutta tässä yleisimmät. Yllättävän monista saa myös hedelmiä hyötykäyttöön. Erstaasta on siis tehnyt mehua ja siideriä, Dolgosta olen Tiinan nasaa väsännyt mehua, hilloa, siideriä ja roseviiniä.

Ja sitten vielä tuohon ongelmaan miksi hyötykasveja ei voi olla kerrostalojen piha-alueita koristamassa. Voisihan sen yksittäisen puun haltijaksi nimetä osakkeet xxxx-xxxx, eli huoneiston asunto A 12 haltija saa kerätä ja hoitaa omenapuuta joka on käytävällä roskiskatoksesta ensimmäinen ja huoneisto numero A 8 haltija saa kerätä ja hoitaa seuraavaa puuta ja kolmas puu kuuluu huoneistolle B 16 jne.

Tottahan nämä sitten voisivat antaa luvan vaikka pihan lapsille hyödyntää syksyn sadon, kunhan eivät revi oksia irti omenia hamutessaan.

No omenatarina jatkuu huomenna jos kirjoittajalla ei ole pihalle mielenkiintoisempaa tekemistä. Tänään istutin istuksasipulit 1,5 kg ja kylvin tilliä ja lehtipersiljaa. Perunamaa oli vielä liian märkä.

 

arialsio

I was born in Hyvinkää, Southern Finland, June 12th 1956. I have done my life’s work as an entrepreneur in the construction business. Now I am a free lord and write poems and blogs for fun. My hobbies also include oil painting, and during the last few weeks watercolors have got a hold of me. I have written palindromes and created poems in Kalevala meter, which is a loose trochaic tetrameter used in the Finnish national epic Kalevala. I have also done haiku in palindrome. I cannot really say which interests me the most: painting, poetry or outings with the dogs. Writing has always been a big part of my life, and I write a blog in a Finnish online newspaper Uusi Suomi.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu