Omenatarinaa osa 9, puu

Omenatarina alkaa lähetä finaalia, mutta muutama sananen itse puusta. Siis omenpuuhan on kovuudeltaan ”lähes” hikkorin tasoa, mutta puutarhojen puuaines jota vuosittain puutarhoissa väkisinkin tulee, ei kaikilta osiltaan ole tarpeeksi arvostettua.  Usein kun vanha puu tulee tiensä päähän se joutaa polttopuuksi, mutta siitähän saisi paljon hyvää puuainesta moneen eri käyttöön.

Kirveenvarsia on tehty omenapuista, mutta nykyisin taitaa olla suosiossa hiilikuituvarret. Myös höylät ovat muuttuneet, eikä viskoivun tai omenapuisen höylän käyttäjää katsota enää ammattinsa edustajaksi. Nykyaika on digiaikaa ja tietokoneohjelmoidut työstökoneet jyrsivät ja höyläävät, eikä käsityötä enää tarvita.

Rumpupalikoita on tehty omenapuusta, sekä entisajan tuulimyllyissä omenapuusta tehtiin laakeripesiä ja akseleita. Hyös haravan piikkejä vuoltiin omenapuusta, vaikka yleisemmin siihen käytetty puuaines olikin pihlaja.

Muistan kuinka ukkipuoli kuivasi kaatamansa vanhan omeapuun rungon ja teki siitä sitten kaikenlaista pientä. Viilanpäitä, temminperiä ja koriste-esineitä kuten sokerilusikka jossa oli koristeellinen omenankukka kaiverettuna lusikan kahvaan. Näitä lusikoita ja kauhoja hän sitten jakeli lapsilleen ja sukulaisileen lahjaksi, eikä tarvinnut Lidlistä ostaa lahjaa synttäreille. Muistelen hänen käyttäneen omenapuuta myös viimeisen viulunsa rakentamisessa. Ukki kun rakensi neljä viulua elämänsä aikana, tämä neljäs oli hyvin erikoisen värinen ja siinä oli omenapuuta käytetty kierukassa tappikotelossa ja tapeissa. Viulun kaulasta ei ole nyt muistikuvaa, mutta sormilauta ja leukatuki olivat omenapuuta. Taisi kaula olla vaahteraa, kuten pohjakin. Eihän se joka pojulta onnistuisikaan sellainen, että muutamalla käsityökalulla leipoo viuluja, sotkee itse värit sekä liimat ja lakat. Ja soiva peli siitäkin tuli.

Omenapuuta käytetään paljon myös savustuksessa, kaikki eivät tätä ole tiedostaneet, vaan olen nähnyt kuinka isäntä ostaa savustuspurua marketista, vaikka iso kasa puutarhasta karsittuja omenapuunoksia lahoaa liiterin nurkalla.

Omenapuu on siis enemmän kuin pelkkä omenapuu, siitä voi nauttia kevään kukkaloistoa, haukata omenaa ihan vain virkistyksen ilosta, siitä voi saada hilloa,mehu, siideriä, viiniä, calvadosta, koristekaluja, viuluja, koruja ja sen juurakosta saa akvaarioon sellaisen juurrakon, jonka muuten joutuisit ostamaan akvaarioliikkeestä. Kai joku on loihtinut omenakukkien terälehdistä teetäkin, en tosin tiedä pitääkö tämä enää kutiaan.

Omenasta on siis moneksi.  No kerrotaan myös, että omenapuuta ei kannata istuttaa samaan paikkaan mistä entinen on kuollut. Juuristossa on ilmeisesti vastaineita kilpailijoiden kasvulle. Olen kylläkin itse istuttanut, enkä ole nähnyt siinä mitään poikkeavaa. Paitsi tietysti jos paikka on sellainen, että siinä ei edellinenkään puu kotvaa kauenpaa kasvanut.

Omenapuu ei ole kaikkein kovinta puuta mitä Suomessa kasvaa, se ei pärjää vaahteralle tai tammelle, mutta sitkeää se on kuin kataja, kun sitä yrittää halkoa. Omenapuulla on myös korkea lämpöarvo, joten kyllä se puolustaa omenapuun käyttöä myös polttopuuna.

 

arialsio

I was born in Hyvinkää, Southern Finland, June 12th 1956. I have done my life’s work as an entrepreneur in the construction business. Now I am a free lord and write poems and blogs for fun. My hobbies also include oil painting, and during the last few weeks watercolors have got a hold of me. I have written palindromes and created poems in Kalevala meter, which is a loose trochaic tetrameter used in the Finnish national epic Kalevala. I have also done haiku in palindrome. I cannot really say which interests me the most: painting, poetry or outings with the dogs. Writing has always been a big part of my life, and I write a blog in a Finnish online newspaper Uusi Suomi.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu