Omenatarinaa osa10, venäläinen jalostus

Sarjan viimeisessä osassa raapaisemme kevyesti mitä naapurimme veli venäläiset puuhaavat omenien kanssa. Väitän että meidän on kiittäminen pitkälti venäläistä omenajalostusta meidän nykyisistä kaupallisista omenalajikkeista.

Miten se menikään se keksinnön määritelmä, amerikkalaiset keksivät ensin ja puolivuotta myöhemmin se keksitään uudelleen Venäjällä ja japanilaiset (nykyisin kiinalaiset) tekevät sen puolta halvemmalla.

Näin tässä nyt taas on käynyt, eli jo aiemmin tekstissä mainittu Golden Delicious on myös venäläisten risteytysten yhtenä selkärankana.

Afrodita
”Lajike on omenahybridi numero 814:n (F2 Malus floribunda 821 x Golden delicius)
vapaapölytteinen siemenjälkeläinen. Se on jalostettu VNIISPK hedelmänjalostusinstituutissa Oriol, Venäjä. (Jalostajina: Sedov E.N., Serova Z.M., Zhdanov V.V., Dolmatov
E.A.). Lajike otettiin valtakunnalliseen kokeiluun Venäjällä 1998”. (Kuopion Yliopiston tutkimuksesta,Pohjoiset hedelmäpuut – lajikekuvaukset, Nissinen ja Kokko, 2008 )

Kun venäläiset uskovat amerikkalaisen omenan hyvyyteen, niin miksi ihmeessä suomalaiset tutkimukset eivät kulje omeáa tietään ja jalosta Suomen oloihin Suomen omia risteytyksiä, joissa on omenalajikkeiden parhaimmisto risteytetty niin, että pakkasen kestävyys kuitenkin säilyy.

Otetaanpa yksi venäläinen lajike Aape, eli venäläiset ilmoittavat, että se on kanadalaisen Lobon ja Priman ristytys, mutta käytännössä se taitaa olla Lobon klooni. Otetaan mekin Antonovka tai joku muu kestävä lajike ja nimetään se uudelleen, kuten tämä venäläinen esimerkki meitä yhyttäisi tekemään. Antonovka obyknovennaja joka tunnetaan myös nimillä Antonovka, Antonovka kurskaja, Antonovka prostaja, Antonovka stakantshataja, Antonovskoje jabloko, Voskovaja zholtaja, Duhovoje, Krasnoglazovskaja.

Meistä lilliputtimaista ei taida tuohon tehtailuun olla. Otetaanpa esimerkiksi Dolgo, joka on Siperianomenan ja jonkun tuntemattoman jälkeläinen ja on aluksi viety siemeninä USA:han  1897 ja otettu  siellä sitten  1917 kaupalliseen viljelyyn. Ja sitten loppujen lopuksi 1949 se on taas venäläisessä koeviljelyssä.

Onko se vain niin, että isot saavat jalostaa ja pienet odottavat rippuja pöydän alla suu auki.

Miksi meillä ei ole enemmän sellaisia yhdisteitä, että esimerkiksi Railamo X Golden Delicious ja uudeksi nimeksi vaikka Raikas.

Hankkija on meille tuottanut kotimaisia risteytyksiä, mutta miten se olikaan jos muistan oikein, sekä perunan jalostaminen ja omenanjalostus on sielläkin lopetettu.

Otetaanpa vielä Koritshnoje polosatoje, joka on otettu viljelyyn jo vuonna 1850, mutta kuka meillä sitä tuntee?

Niin eipä juuri muut kuin asian harrastajat, vaikka se on hyvin yleinen omenapuu Suomessakin nimikkeellä Keltainen Kaneli tai keltakaneli.

Ja sitten hyvä kotimainen löytö Yläneeltä, eli Huvitus. Se on saanut pitää kotimaista jalostusta kunniassa. Onhan sillä melkoinen jälkikasvukin jo.

Pirja joka on hyvin menestynyt myös pohjoisessa Suomessa, Pirja on Huvituksen ja Melban jälkeläinen, kuten myös Maikki, Samo, Vuokko ja Jättimelba.

Lobo ja Huvitus ova saaneet seuraavat jälkeläiset. Jaspi, Sandra, Heta, Konsta, Pekka, Petteri ja Topias.

Eli kyllä meilläkin on osattu, mutta nyt sitten on annettu ehkä mulle ylivalta. Missä se suomalainen sisu ja sinni on nyt, vai viekö korona meitä nyt kuin litran mittaa, eikä millään muulla tunnu olevan mitään väliä. Mutta miksi Huvitusta ei sitten ole naitettu Golden Deliciouksen kanssa?

Kiitos lopetan tämän omenasarjani tähän.

 

 

arialsio

I was born in Hyvinkää, Southern Finland, June 12th 1956. I have done my life’s work as an entrepreneur in the construction business. Now I am a free lord and write poems and blogs for fun. My hobbies also include oil painting, and during the last few weeks watercolors have got a hold of me. I have written palindromes and created poems in Kalevala meter, which is a loose trochaic tetrameter used in the Finnish national epic Kalevala. I have also done haiku in palindrome. I cannot really say which interests me the most: painting, poetry or outings with the dogs. Writing has always been a big part of my life, and I write a blog in a Finnish online newspaper Uusi Suomi.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu