Omenatarinaa Suomessa osa 1

Löysin mielenkiintoisen jutun nettiä selatessa.

Eli sellainen hanke joskus jonka tarkoitus oli: ”Tuottaa Pohjois-Savoon 50 000 uutta omenapuuta vuoteen 2010 mennessä.
Satotavoitteena uusista savolaisista omenapuista puoli miljoonaa kiloa ja vuoteen 2020 mennessä kaksi miljoonaa kiloa vuodessa. Tämän sadon jalostusarvotavoitteena 10 miljoonaa markkaa vuonna 2010 ja 30 miljoonaa markkaa vuonna 2020”.

Artikkeli on vuodelta 2001.

Toinen artikkeli tietää: ”Ilmastonmuutos ja kasvinjalostus ovat saaneet omenapuut viihtymään yhä pohjoisemmassa. Ilmaston lämpeneminen on siirtänyt omenan viljelyn pohjoisrajaa parinkymmenen vuoden aikana jopa sata kilometriä pohjoisemmaksi. Jalostuksen ansiosta omenasatoja voidaan puolestaan kasvattaa Lapissa asti”.

Tämä Ylen juttu oli vuodelta 2009.

Omenoista on siis aika paljon eri artikkeleita, mutta ne jäävät yksittäisiksi huomioiksi. Nyt on tarkoitus kirjoittaa omenasta kuten äskettäin kirjoitin perunasta. Aluksi hieman historiaa. Suomeen omena saapui jo lähes tuhat vuotta sitten, eli ensimmäisiä tietoja on 1100-1200. Ensimmäinen tarkempi vuosiluku on Paraisilta 1539, jolloin Erik Fleming perusti omenatarhansa Kuitilan kartanoon. Omenapuut tulivat tiettävästi silloin Tallinasta, mutta Ruotsin kautta ne ensimmäiset omput meille kai tulivat.

Myös Inkerinmaalta tuli Suomeen omenapuita 1500 luvun lopussa. Vuonna 1709 oli niin kova pakkastalvi, että lähes kaikki omenapuut tuhoutuivat aina Pohjois- Saksaa myöten.

Sen jälkeen Suomessa olikin ongelmana pitkään se, että tuonti tapahtui eteläisistä maista, eivätkä ne lajit kestäneet, kuin aivan eteläisemmässä Suomessa ja tuskin kovin hyvin sieläkään. Kunnes 1800- luvulla ovet avautuivat Pietariin. Valtaisia osa nykysuomalaista omenakulttuuria pohjautuukin venäläiseen jalostukseen.

Tehokas paneutuminen kotimaiseen omenaan alkoi Suomessa vasta sotien jälkeen 1950- luvulla. Silloin valittiin vajaa 20 eri lajiketta Kanadasta, Venäjältä ja Suomestakin ja niitä risteyttämällä saatiin 10 000 erillistä tainta josta vieläkin 200 on kantapuuna ja emopuuna jatkojalostusta varten ja geenipankkina.

Siitä alkoi silloin suomalainen omena nousta kartalla yhä ylemmäs pohjoista. Nyt omenoita yksittäisesti kasvaa ylintä Lappia myöten, mutta valtaisa osa omenoista kasvaa Vaasa- Jyväskylälinjan eteläpuolella. Kaupallisesti varmaan Lohjan eteläpuoli on eniten käytössä ja Ahvenanmaalla. EU:n myötä poistu kotimaiselta omenalta tullisuoja, mutta onneksi kotimainen kuluttaja on pitänyt ostoskorissaan myös kotimaiset omenat ja niillä on vankka suosio, vaikka etelän hetelmät ovat halvempia ja kiiltokuvamaisempia.

No seuraavassa osassa sitten lisää.

 

 

arialsio

I was born in Hyvinkää, Southern Finland, June 12th 1956. I have done my life’s work as an entrepreneur in the construction business. Now I am a free lord and write poems and blogs for fun. My hobbies also include oil painting, and during the last few weeks watercolors have got a hold of me. I have written palindromes and created poems in Kalevala meter, which is a loose trochaic tetrameter used in the Finnish national epic Kalevala. I have also done haiku in palindrome. I cannot really say which interests me the most: painting, poetry or outings with the dogs. Writing has always been a big part of my life, and I write a blog in a Finnish online newspaper Uusi Suomi.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu