On sitä ennenkin pakkasia pidellyt

Muistan, kuin eilisen Joensuussa 1986 Itsenäisyyspäivän vastaanotto. Sen jälkeen alkanut pakkaskausi kesti viikkoja. Kylmimmillään Joensuun seudulla oli lipo – 45 asteen pakkasia useampia päiviä peräjälkeen.

Asuin Pyhäselässä Matkalammin rannalla ja siellä oli joka aamu kovimmat lukemat, kun työpaikalla vertailimme mittareiden lukemia aamuisin. Matalimmillaan elohopea laski niin alas, että mittari ei riittänyt, oli -42 muistaakseni mittarin alin viiva. Autolla silti töihin joka aamu, vaikka ei ollut lämmitintä. Illalla ennen nukkumaan menoa, kävin hieman moottoria käyttämässä ja aamulla lähti käyntiin. Mitä nyt öljytikkua pyrki nostamaan ylös paikoiltaan.

Yhtenä iltana kun menin lämmittämään autoa, niin susi oli pihalle ilmestynyt. En huomannut sitä heti vaan ennätin jo auton ovelle, siinä sitten silmätysten katselimme toisiamme hetken. Susi oli tullut ilmeisesti ruokaa etsimään, kun navetassa oli lampaita. Sieltä se tuli ilmanvaihto putken luota, eli oli hönkinyt paistin hajua ja oli tarkoitus kai pyrkiä sisälle, mutta minä tulin onneksi ulos. Varmaan noin minuutin tuijotimme toisiamme siinä ja välimatkaa oli vajaa kymmenen metriä. Ei minua pelottanut, mutta kun susi lähti jolkkasemaan pois, niin kävin hakemassa koiran sisältä kaveriksi ja kameran, että kuvaan jälkiä lumella. Koira ei suostunut olos kynnyksen yli tulemaan, kun haistoi pedon hajun, joten yksin kävin jälkiä kuvailemassa.

Ylämyllylle aamulla suunnistin töihin. Siellä oli Finn Skilan ompelimon lattialla paikattavia kohtia. Ruokatunnilla pruukattiin Huttusen Jukan kanssa käydä autojamme lämmittämässä. Olin aamulla heittänyt ohuen peiton konepellille hieman eristämään moottorin jäähtymistä. Se oli valahtanut siitä maahan ja Jukka totesi vain ykskantaan, että onpa pollelle tullut lämmin, kun on potkinut loimensa lattialle.

Meillä oli rantasauna jonka ajattelin lämmittää ja kokeilla miltä tuntuu käydä avannossa kun pakkasta on -40 tai enemmänkin. Hieman myöhästyin ajatukseni kanssa sillä pakkanen lauhtui saunapäivänä ja oli vain -36, mutta olihan sekin jotain. No tein avannon ja kannoin saunalle vedet, sauna lämpisi hitaasti, mutta löylyyn pääsimme. Päätin sitten käydä siellä avannossa muitta mutkitta kuten usein aiemmin. No heti ulos päästyä, tukka jäätyi ja jalkapohjat yrittivät tarttua lumiseen polkuun kiinni. Pääsin avannolle ja pulahdin veteen, kädet jäätyivät avannon reunaan kiinni. Kastauduin umpisukkeliin ja nousin ylös, tukka taas jäätyi ensimmäisenä, sitten jalkapohjat piti nostella varovasti kun yrittivät jäätyä tallattuun lumeen. Avannosta saunalle oli matkaa noin 20 m. Eipä ole sen kokonaisvaltaisen kokemuksen jälkeen suuria haaveita ollut avannosta. Olen toki muutaman kerran käynyt avannossa senkin jälkeen, mutta kovin into avantoon jäi sille reissulle.

Pakkaset sitten loppuivat ja kevät tuli.

Nyt sitten pakkasta on samoilla luvuilla, mutta ei ehkä pakkaskauden pituus ja pakkaslukematkaan ole vielä ihan samaa tasoa, joten ilmasto on selkeästi lämmennyt, ainakin sen pari astetta.

arialsio
Sitoutumaton Oulu

I was born in Hyvinkää, Southern Finland, June 12th 1956. I have done my life’s work as an entrepreneur in the construction business. Now I am a free lord and write poems and blogs for fun. My hobbies also include oil painting, and during the last few weeks watercolors have got a hold of me.
I have written palindromes and created poems in Kalevala meter, which is a loose trochaic tetrameter used in the Finnish national epic Kalevala. I have also done haiku in palindrome. I cannot really say which interests me the most: painting, poetry or outings with the dogs. Writing has always been a big part of my life, and I write a blog in a Finnish online newspaper Uusi Suomi.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu