Suomi ja hänen presidenttinsä osa 10

Kaikki vaikuttaa kaikkeen, eli myös se, että liittyy demariksi 19 vuotiaana ja unohtaa sitten koko jutun, mutta näin on tapahtunut, eikä tässä kaikki. Muuan Martti Ahtisaari syntyi Viipurissa juhannusaaton aattona 23. kesäkuuta 1937. Kohtalo heitti hänet sitten Kuopioon, Ouluun, stadiin ja Pakistaniin.

Kohtaloaan ei voi valita, mutta Martti Ahtisaari ei valita, vaan etenee tornadon lailla YK:ssa.

Koiviston toinen presidenttikausi loppui itseaiheutettuun lamaan. Mauno Koivistolla oli siitä huolimatta kova kannatus suomalaisten keskuudessa. Presidenttikisaan haettiin eri vaihtoehtoja. Paavo Väyrysen ehdokkuus oli varma, mutta kuka olisikaan demareiden ehdokas, kun Koivistoa ei voisi enää asettaa? Kalevi Sorsa olisi ollut looginen vaihtoehto, mutta Sorsa oli tuhonnut presidenttitiensä tekemällä sopimuksen Urho Kekkosen kanssa. Vaikka demarit silloin hyötyivät liitosta, niin Koiviston myöhempi kohtelu sai Koiviston vihaamaan Sorsaa salaisesti. Kalevi Sorsa oli juoninut Johannes Virolaisen kanssa, että laitetaan Koivisto pääministeriksi ja annetaan kansan nähdä, että hänestä ei ole talousmieheksi, eikä ulkopolitiikkaa hoitamaan.

Kuten sanottua kaikki vaikuttaa kaikkeen ja niin Koivisto vaikutti sitten niin, että Sorsa ei koskaan noussut Suomen presidentiksi. Jos ette usko selitystäni, niin katsokaa itse Koiviston kakkoshallituksen demariministerien nimet. Tai paremminkin kuka siellä ei ole, Matti Ahde sanoi silloin jo suoraan, että hän ei lähde tuollaisen rupulisakin kelkkaan ja Kalevi Sorsalla alkoivat silloin suuret selkäkivut, hieman samanlaiset kuin myöhemmin pääministeri Matti Vanhasen polvivaivat.

Paljon ennen kuin Jussi Lähde ja Lasse Lehtinen antoivat julkisuuteen keksimänsä Ahtisaaren nimen, alkoi media jo rummuttaa Namibian uutisia ja Jugoslaviassa rauhanneuvotteluja käyvästä suomalaisesta. Jopa minä veikkasin Ahtisaaren pesevän Kalevi Sorsan demareiden jäsenäänestyksessä ennen kuin Lasse Lehtinen ”keksi” politiikan ulkopuolelta uuden ryvettymättömän nimen. Sellaista se poliittinen peli on, sinä uskot sen mitä media sinulle syöttää, jos et usko, niin kuulut itsenäisesti ajattelevien koulukuntaan. Onnittelut Sinulle.

Lainaus Ilta-sanomista:

”Hallituksen politiikkaa alettiin arvostella jo syksyllä 1979 ja vaadittiin useamman kerran puolueen lähtöä hallituksesta. Eduskuntaryhmässä ahkerimpia hallituksen arvostelijoita olivat Matti Ahde, Kaarina Suonio, Tarja Halonen sekä Juhani Surakka. Jacob Söderman sai palstatilaa, kun hän vaalipiirissään totesi, että ”talouspolitiikasta Koivisto ei ymmärrä mitään, ulkopolitiikasta ei senkään vertaa”.

Joka tapauksessa Manu kesti hallituksensa kanssa loppuun saakka ja hallitus oli yksi Suomen pitkäikäisimmistä. Mutta juopa oli syntynyt. Juopa sittemmin lakaistiin Koiviston presidenttikausilla maton alle, mutta siellä se oli odottamassa, eikä Sorsa pärjännyt jäsentenvälisessä Martti Ahtisaarelle.

Lähtöviivalle asettuivat ehdokkaat Paavo Väyrynen Suomen Keskusta, Veltto Virtanen valitsijayhdistys, Pekka Tiainen KTP, Elisabeth Rehn RKP. Eeva Kuuskoski valitsijayhdistys, Keijo Korhonen valitsijayhdistys, Toimi Kankaanniemi SKL, Raimo Ilaskivi kokoomus, Claes Andersson vasemmistoliitto, Sulo Aittoniemi SMP ja Martti Ahtisaari SDP. Peli oli reilu ja valittiin ensi kertaa kansan äänillä. Kaksi eniten saanutta olivat Elisabeth Rehn ja Martti Ahtisaari, Martti Ahtisaari voitti pelin Tuttu Juttu Shown piste-erolla, eli kansa ihastui TV-ohjelman perusteella valitsemaan oman presidenttinsä.

Presidenttikisan lopullinen taisto käytiin vahvan naisehdokkaan, ruotsalaisen kansanpuolueen Elisabeth Rehnin ja ”nuorisodemari” Martti Ahtisaaren välillä. Ahtisaari sai 53% äänistä.

1.3.1994 alkaneen presidenttikauden lähtölaukauksena oli Suomen neuvottelema ja Ahtisaaren ulkoministeriöaikanaan osin valmistelemakin EU-jäsenyyssopimus. Lokakuussa 1994 järjestetyssä kansanäänestyksessä suomalaisista äänestäjistä 57 prosenttia kannatti maan liittymistä Euroopan unioniin, ja niin liitos voitiin toteuttaa vuoden 1995 alusta.

Kun ”Reissu-Lasse” teki viisi ulkomaanmatkaa ja sai siitä lempinimensä, niin:

Presidentti Ahtisaari vieraili 129 kertaa ulkomailla muun muassa ulkomaankaupan kannalta tärkeiden yhteyksien luomiseksi. Kotimaisilla maakuntamatkoillaan kerran kuukaudessa hän lunasti vaalikampanjan aikana antamansa lupauksen pitää yllä keskusteluyhteyttä tavallisten suomalaisten kanssa”. (Suomen presidentit)

Martti Ahtisaaren päätoimi presidenttinä oli toimiminen Kosovon sodan rauhansopimuksen välittäjän tehtävissä yhdessä Venäjän entisen ulkoministerin Viktor Tshernomyrdinin kanssa. Kaksi ja puoli vuotta kestänyt sota päättyi Jugoslavian presidentin Slobodan Miloshevićin suostuttua 3.6.1999 Ahtisaaren ja Tshernomyrdinin Belgradissa neuvottelemiin Naton ja Venäjän yhteisiin rauhanehtoihin. Mutta tämä ei riittänyt demareille, eli toisin kuin aina ilmoitetaan Ahtisaari olisi halunnut toiselle kaudelle, mutta niin, että hänet olisi suoraan valittu demareiden ehdokkaaksi. Tämä ei siis sopinut demareiden politbyroolle, vaan he halusivat jäsenäänestyksen, johon Ahtisaari vastasi tylysti ei. Jotenkin ymmärrän Ahtisaaren päätöstä niin, että itsekin olisin toiminut samoin. Miehellä oli näyttö ja jos se ei riittänyt niin kiitos ei ja heippa hei.

Ahtisaari mielestäni rakensi presidenttiyttään niin, että hän olisi toiminut vielä toisen kauden ja näyttänyt silloin vasta mistä Viipurin rinkelit on tehty, mutta tätä mahdollista näyttöä emme siis koskaan saaneet nähdä. Kun tuolta lukee Ilta-Sanomien lainauksesta nimiä jotka kampittivat Mauno Koivistoa niin sieltä voi löytyä sellaisia nimiä, jotaka kampittivat myös Ahtisaaren ulos tästä pelistä.

Peli Ahtisaarella jatkui rauhan parissa, hyvin tuloksin, näyttöä siis löytyi suuremmilla areenoilla kuin poliittisesti ummehtunut Suomi. Tunnustuksena pitkäjänteisestä työstään rauhan puolesta Ahtisaarelle myönnettiin UNESCOn Félix Houphöuet-Boigny-rauhanpalkinto, 2008 ja saman vuoden joulukuussa suuresti arvostettu Nobelin rauhanpalkinto.

Politiikka on ihmeellistä, kun syksyllä 1979 keskustalaiset virittelivät Koivistolle ätkyä. Eli hallitus oli saatava hajalle ennen kuin Urho Kaleva joutuisi luopumaan valtikasta ja Manu nousisi vt. presidentiksi. Sitä etua ei Koivistolle haluttu antaa, se paikka olisi kuulunut Paavo Väyryselle tai Kalevi Sorsalle, mutta Koiviston Mauno kesti pelin, kun sai tulisuojaa Kalevi Kivistöltä.

Kaikki vaikuttaa kaikkeen ja siksi Martti Ahtisaaresta leivottiin 15 vuotta myöhemmin Lasse Lehtisen ”löytämänä” demareiden ja koko Suomen presidentti Koiviston jälkeen, eikä Paavo tai Kalevi noussut valtaistuimelle. Viimeistään vuonna 1981 kirjoitti kohtalon sormi vuoden 1994 vaalitulosta, eikä oikoluku siihen muutosta tuottanut. Mutta pelimiehet onnistuvat osittain Ahtisaaren jäädessä vain yhden kauden presidentiksi, Ahtisaari ei osannut suojata rauhantahtoisena ihmisenä itseään tältä sodalta, vaan hyppäsi sivuun suosiolla.

arialsio
Sitoutumaton Oulu

I was born in Hyvinkää, Southern Finland, June 12th 1956. I have done my life’s work as an entrepreneur in the construction business. Now I am a free lord and write poems and blogs for fun. My hobbies also include oil painting, and during the last few weeks watercolors have got a hold of me. I have written palindromes and created poems in Kalevala meter, which is a loose trochaic tetrameter used in the Finnish national epic Kalevala. I have also done haiku in palindrome. I cannot really say which interests me the most: painting, poetry or outings with the dogs. Writing has always been a big part of my life, and I write a blog in a Finnish online newspaper Uusi Suomi.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu