Suomi ja hänen presidenttinsä osa 11

Tarja Halonen palkattiin 1970 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön (SAK) lakimieheksi, jolloin hänestä tuli SAK:n ensimmäinen naisjuristi.
Tärkeän askeleen kohti poliitikon uraa hän otti 1974, jolloin hänestä tuli pääministeri Kalevi Sorsan eduskuntasihteeri. Tarja Kaarina Halonen joka syntyi jouluaattona 1943 Helsingin Kalliossa oli siis nainen parhaassa iässä.

Vuonna 1977 Halonen aloitti kunnallispoliittisen uransa, kun hänet valittiin ensimmäistä kertaa Helsingin kaupunginvaltuustoon. Marraskuussa 1978 Tarja Halonen sai tyttärensä Annan yhdessä avomiehensä Kari Pekkosen kanssa. Kari Pekkonen oli silloin SDP:n eduskuntaryhmän sihteeri, mutta ei Tarja silloin vielä kuulunut edeskuntaryhmään. Hän pyrki toistamiseen eduskuntaan vuonna 1979 ja hänestä tulikin SDP:n listoilta kansanedustaja. Vuonna 1980 Pekkonen ja Halonen laittoivat astiat niin sanotusti jakoon ja ei muistella pahalla. Pieni anegdootti, eli minun ja Tarja Halosen esikoiset syntyivät niin että minun Jarkko poikani on vajaan kuukauden Annaa nuorempi, mutta minä olen 13 vuotta Halosta nuorempi.

Ministeriuransa Tarja Halonen aloitti 1987, jolloin hänet nimitettiin Harri ” minä juon nyt kahvia” Holkerin hallituksen sosiaaliministeriksi. Tämä oli kova pala, kun vasemmistosiiven demari ei oikein olisi istunut porvarihallitukseen vapaaehtoisesti, mutta komennus kävi ja istuttava oli. Tämä nöyrtyminen kuvaa minulle henkilön lievää pyrkyryyttä, eli ideologia väistää jos oma oksa vihertää tarpeeksi. Ei silti, kyllä politiikassa pyrkyryydellä on oma sijansa, ilman pyrkimytä ei tule koskaan valituksi.

Harri Holkerin hallitus on ehkä Suomen pohjimmaisia jos hallituksia voisi laittaa paremmuusjärjestykseen. Porvarit olivat saaneet vaalivoiton, mutta porvaripääministeri Harri Holkeri istui tiukasti Mauno Koiviston talutusnuorassa.

Lainaus Wikipediasta:

Keskustan, kokoomuksen ja RKP:n puheenjohtajat Paavo Väyrynen, Ilkka Suominen ja Christoffer Taxell olivat sopineet loppuvuodesta 1986 puolueidensa muodostavan yhteisen hallituksen vuoden 1987 eduskuntavaalien jälkeen. Tärkeä taustavaikuttaja neuvotteluissa oli silloinen Nokian pääjohtaja, vuorineuvos Kari Kairamo. Kairamon ja eräiden muiden teollisuusjohtajien mielestä ns. konsensuspolitiikkaa oli toteutettu liian pitkälle ja liian kauan SDP:n ehdoilla ja oli tullut aika osoittaa, että Suomea voitaisiin hallita myös ilman sosialidemokraatteja. He pitivät porvarihallitusta välttämättömänä vero- ja rakenneuudistusten käynnistämiseksi. Väyrynen, Suominen ja Taxell sopivat, että mikäli heidän puolueensa saisivat uuteen eduskuntaan enemmistön ilman Suomen Maaseudun Puoluetta tai Kristillistä liittoa, he tarjoaisivat ensin yhteistyötä SDP:lle, ja ellei tarjousta hyväksyttäisi – kuten he olettivat –, keskusta, kokoomus ja RKP muodostaisivat yhteisen hallituksen Paavo Väyrysen johdolla. Sopimusta tarvitsi etenkin Suominen, koska monet kokoomuksen kannattajat suhtautuivat epäluuloisesti keskustaa ja etenkin Väyrystä kohtaan. Väyrysen arveltiin käyttävän sopimusta valttikorttinaan kiristääkseen SDP:lta paremmat ehdot ja ne saatuaan hylkäävän jälleen kokoomuksen ja palaavan punamultakoalitioon. Sopimuksen salaaminen oli tärkeää myös Väyryselle ja Taxellille, koska keskustan kentällä vallitsi yhä vahva punamultahenki ja myös RKP:ssa oli monia, jotka suhtautuivat porvarihallitukseen epäillen tai jopa kielteisesti.[1]

Oli varmaan masentavaa Holkerille, että juuri hänen johtamansa hallitus istui tiukasti demaripresidentin taskussa. Kun porvareiden piti näyttää, niin demarit näyttivätkin heille närhen munat.

Seuraava hallitus olikin sitten Esko Ahon hallitus. Ahon hallituksessa istui muuan Elisabeth Rehn puolustusministerinä sai Elisabeth nousikin Hornetin kyytiin ja siitä sai myös nosteen presidenttikisaan 1994 Ahtisaarta vastaan. Vuoden 1994 vaaleissa oli toisella kierroksella vastakkain mies ja nainen Martti ja Elisabeth. Se sai Tarja Halosen toteamaan vaalikyselyssä näin: ”Yleensä äänestän naista, nyt äänestän miestä”!

No sitten tuli Tarjalle omakin vuoro olla presidenttikisassa ja kokoomus naiset sanoivat Kirsi Pihan ja Sirpa Pietikäisen suulla, että yleensä äänestävät porvaria, mutta nyt äänestämme demarinaista. Paino oli sanalla nainen.

Toisella äänestyskierroksella Halonen sai 51,6 % äänistä ja Suomi ensimmäisen naispresidenttinsä. Niukan tappion kokenut Esko Aho ja keskustalaiset syyttivät kokoomuksen naisia tappiosta, mutta tappio on aina jokaisen oma.

No kosto oli suloinen kun Halonen voitti kuusi vuotta myöhemmin Sauli Niinistön keskustalaisten miesten äänillä;)

Presidenttinä Tarja Halonen oli ensimmäinen nainen Suomessa presidenttinä ja siksi hieman oli hakemista käytänteissä, Suomi oli kovin maskuliininen naisen silmin, mutta Tarja Halonen osasi kyllä pitää puoliaan. Lisäksi hän näki pelin politiikan lävitse ja esim. Suomen Pankkiin eivät päässeet keskustalaiset Mauri Pekkarinen ja Esko Aho, vaan Halonen piti oman linjansa ja Pentti Hakkarainen valittiin. Minä pidän tuota valintaa erinomaisena, sillä Pentti Hakkarainen on mielestäni todella kovan luokan pankkimies Iisalmesta.

Tarja Halonen toimi pariinkin kertaan vastoin esityksiä, mutta sitten pankkivaltuuskunta oppi ja he esittivät Erkki Liikasta (sdp) Suomen Pankin pääjohtajaksi ja yllätys yllätys ehdotus meni sellaisenaan lävitse myös Tarja Halosen seulassa.

Eihän ole Halosella montaakaan virhettä asioiden hoidoss, pikemminkin hän huseerasi hiukan liikakkin, esimerkinnä EU:n kahden lautasen politiikka. Ja se, että mikä pakko oli aina valtiovierailuilla korjailla miesten solmioiden suoruutta.

Ja tulihan siellä joskus myös jälkikäteen kommelluksiakin, eli miksi mennä Syyriaan ja ojentaa Basar al-Assadille Suomen valtion korkein kunniamerkki.

Sitten hän myös meni ja tapasi Valkoisessa talossa tuoreen Yhdysvaltain presidentti George Bushin. Se vuoden 2002 tapaaminen olikin viimeinen virallinen tapaaminen pitkään aikaan Yhdysvaltojen ja Suomen ylimmän johdon välillä. Halonen kun arvosteli 2000-luvulla kärkkäästi George Bushin johtamaa hallintoa Irakin sodan aloittamisesta ja myöhemmin myös hallinnon hyväksymistä kidutuksista. Halonen totesi myös YK:n turvallisuusneuvoston istunnossa pitävänsä Yhdysvaltain johtamaa Irakin sotaa laittomana ja kansainvälisten sopimusten vastaisena. No nyt historia osoittaa, että ei siellä mitään kemiallisia aseita ollutkaan.

Pääministeri Anneli Jäätteenmäen tapaus ei mielestäni mennyt presidentti Tarja Haloselta täysin moitteitta. Suomen tasavallan presidentistä näytti hetkessä tulleen Paavo Lipposen tyttö, joka ei toiminut pääminiteriä kohtaan puolueettomasti, vaan antoi eduskunnan demareiden keihästää tämä naispääministeri lillukanvarsien takia. Naantaliin saapunut eroava pääministeri olisi ansainnut paremman kohtelun. Siinä ei kyllä yhtään armoa annettu, jos ei pyydeltykään.

Tämä olikin presidenttikarusellin viimeinen luku, sillä istuvan presidentin arvostelua en aio suorittaa. Tehköön nyt kautensa loppuun ja katsotaan sitten uudestaan. Olemme nyt sitten käyneet 11 (1919-2012 ) ensimmäistä maamme presidenttiä ja 12. istuu tehtäväänsä vielä loppuun armon vuonna 2021. Kiitos.

arialsio
Sitoutumaton Oulu

I was born in Hyvinkää, Southern Finland, June 12th 1956. I have done my life’s work as an entrepreneur in the construction business. Now I am a free lord and write poems and blogs for fun. My hobbies also include oil painting, and during the last few weeks watercolors have got a hold of me. I have written palindromes and created poems in Kalevala meter, which is a loose trochaic tetrameter used in the Finnish national epic Kalevala. I have also done haiku in palindrome. I cannot really say which interests me the most: painting, poetry or outings with the dogs. Writing has always been a big part of my life, and I write a blog in a Finnish online newspaper Uusi Suomi.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu