Suomi ja hänen presidenttinsä osa 2

Kun K. J. Ståhlberg ei yllättäen suostunut toiselle kaudelle Suomen presidentiksi. Ehdokkuudesta kieltäytyivät myös Kyösti Kallio, E. Y. Pehkonen ja jopa Santeri Alkio. Risto Ryti uskaltautui leikkiin mukaan, mutta hän hävisi Lauri Kristian Relanderille 172 vastaan 109.
Uusi presidentti sai matkojensa ansiosta lempinimekseen Reissu-Lasse, mutta ulkomaanmatkoja hänellä taisi koko kautensa aikana olla vain viisi kappletta. Reissu-Lasse syntyi Kurkijoella vuonna 1883, eli presidentiksi tullessaan suhteellisen nuori, sillä virkaan astuessaan hän oli vain 41 vuotta vanha kahden lapsen isä.

Helsingin Sanomien ja erityisesti Suomen sosialidemokraatin taholta Lauri Relander sai suurta arvostelua osakseen. Arvostelu korostui presidenttikauden loppua kohden. Myös Kyösti Kallio osallistui arvosteluun, ja puhui suoraan presidentin heikkouksista.

Heikkoutta kai osoitti se, että Lauri Relander ei presidenttikautensa aikana hajoittanut eduskuntaa ”kuin” kahdesti. Tosin hän myös myöntyi allekirjoittamaan Lapuan liikkeen vaatimat kommunistilait. Seuraavissa presidentinvaaleissa Relander olisi halunnut jatkaa tehtävässään, mutta maalaisliiton keskuudessa Relanderin kannatus oli ”laskenut”, joten puolue päätyi valitsemaan ehdokkaakseen Kyösti Kallion.

Ehdokasainestahan siellä taustalla oli varsin runsaasti, oli Paasikiveä, Mannerheimia, Svinhufvudia, Kalliota, Alkiota ja Tanneria. Myös Relander oli halukas uudelleen presidentiksi myöhemmin ja myöskin yllättäen myös Ståhlberg, mutta Martti Ahtisaarta ei vielä noissa joukoissa nähty. Politiikkaan oli silloinkin tietysti media sitoutunut ja sotkeutunut. Kansallisen Edistyspuolueen päääänenkannattajana toimi mm. Hesari, ja se ilmestyi seitsemän kertaa viikossa. Päätoimittajana Eero Erkko, mutta hänen kuoltua 1927 nousi ruoriin poika Eljas Erkko.

Presidentin vaaliehdokkuudesta kieltäytynyt E. Y. Pehkonen valittiin Oulun läänin maaherraksi 1925, eli se selittää pakittamisen presidenttiasiassa. Pehkonen hoiti maaherran tehtävää 23 vuotta aina vuoteen 1948 saakka. Oulun lääniin kuului koko Lappi vuoteen 1938 saakka, eli mittava posti tämäkin oli.

Santeri Alkio kirjoittaa päiväkirjassaan 15. tammikuuta 1925 näin: ”Vaalipuuhat ovat nyt äänestämisasteella. Murheellista on nähdä, miten juuri niiden puolueiden, jotka pitävät itseään sivistyspuolueina, sanomalehdistön sanankäyttö on alhaista. Ja moraali kokonaan. Nyt ne haukkuvat vastapuolueittensa ehdokkaat niin perusteellisesti kun ikänä osaavat. Ja sitten kansan pitäisi ne valita – jomman kumman presidentiksi! Minkälainen tulee auktoriteetti sellaiselle miehelle joka niin haukuttuna nostetaan tasavallan johtoon!?
Olen varma että juuri tämä menettelytapa vaaleissa on omiansa alentamaan rehellisten ihmisten halua mennä ollenkaan vaaliin.”

Seuraavana päivänä Alkio kirjoittaa päiväkirjaansa näin: ”Jos meidän olisi muuten mies pantava presidentiksi, luulisin että senaattori E. Y. Pehkonen olisi parhain.”

Santeri Alkio ei tainnut juurikaan välittää Relanderista, kun ei vaalipäivien päiväkirjamerkinnöissä mainitse miestä vahingossakaan, vaikka miehet edustivat samaa puoluetta.

Loka lensi ja parhaita ehdokkaita ei saatu toisiaan vastaan, niin valinnaksi jäi kompromissi Lauri Relander, johon ei edes oman puolueen Santeri Alkio tai Kyösti Kallio uskoneet. Kokonaan vaille ehdokkuutta lopulta jäänyt Pehr Svinhufvud sai niin kovaa vastustusta demarileiristä, että oma puolue ei uskaltanut häntä häviämään laittaa, vaan ehdolle laitettiin yliopiston rehtori Hugo Suolahti.

Se oli poliittisen itsenäistymisen aikaa, sillä parhaat ”miehet” olivat toimineet jopa neljässä eri puolueessa, kunnes löysivät oman paikkansa. Puolueetkin vaihtoivat nimiään ja suuntaansa, mutta silloin luotiin pohjaa nykyisyydelle.

Kun oli valitsijamiseten tehtävä valita Suomelle Presidenttiä, niin Santeri Alkio siitä päiväkirjassaan:

” Kun vaalihuoneeseen mentiin, ei kukaan osannut sanoa kuka tulee valituksi. Emme tehneet oman ehdokkaamme hyväksi mitään sopimuksia. Ruotsalaisilla vasemmistolla ja maamiehillä oli myötätuntoa Relanderia kohtaan. Kokoom. tuntui olevan.
Toinen äänestys pelasti Relanderin ja kaatoi Suolahden.
Lopuksi tuli Relander valituksi. ”

Ei ihme, että Lauri Relander oli heikko presidentti.

arialsio
Sitoutumaton Oulu

I was born in Hyvinkää, Southern Finland, June 12th 1956. I have done my life’s work as an entrepreneur in the construction business. Now I am a free lord and write poems and blogs for fun. My hobbies also include oil painting, and during the last few weeks watercolors have got a hold of me. I have written palindromes and created poems in Kalevala meter, which is a loose trochaic tetrameter used in the Finnish national epic Kalevala. I have also done haiku in palindrome. I cannot really say which interests me the most: painting, poetry or outings with the dogs. Writing has always been a big part of my life, and I write a blog in a Finnish online newspaper Uusi Suomi.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu