Suomi ja hänen presidenttinsä osa 3

Pehr Evind Svinhufvud syntyi Sääksmäellä 15.12.1861. Hänen sukunsa oli Ruotsin Taalainmaalta kotoisin oleva Svinhufvud af Qvalstad aatelissuku.

Mutta ennen kuin menemme hänen presidenttikauteensa palataan hetkeksi vuoteen 1919, jolloin valittiin Suomen ensimmäiseksi presidentiksi K. J. Ståhlberg.

Silloin yleinen mielipide olisi halunnut tehdä presidentin Carl Gustaf Emil Mannerheimistä, mutta kun hänen valintansa olisi jakanut kansaa liiaksi, hän ei asettunut ehdolle.

Poliittinen peli oli silloin kovaa mutta epärehellistä, ehkäpä Paasikiven tokaisu on sieltä ajalta kotoisin. ”Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku”!

Presidentiksi kelpaavia ehdokkaita oli silloin runsaasti, mutta heistä lähes tuntemattomin valittiin, koska veljessodan jälkeen oli pelattava kieli keskellä suuta. Mannerheim ei todellakaan olisi istunut siihen aikaan, eikä liioin Svinhufvud, sillä nämä kaksi oli vasemmiston epäsuosiossa.

Olisi silti mukava tietää kuka herroista olisi ollut vapaan demokratian mukaan oikea valinta. Demokratiaa ei voi jälkikäteen demonstroida, mutta pohtia sitä voi.

Laitetaanpa tähän herroja riviin, jotka silloin olivat jo valittavissa 1919 presidentiksi.

Mannerheim ikä 52 vuotta, mutta ei kelvannut, koska olisi jakanut liiaksi kansan mielipiteitä. Eli jos olisi voittanut yhdellä äänellä kuten tulevaisuudessa Kekkonen teki niin se olisi ollut paha.

Paasikivi ikä 49, ei voitu esittää samasta syystä kuin Mannerheimia, liian kokoomuslainen.

Relander ikä 36, ehkä ei vielä tarpeeksi kypsä?

Svinhufvud ikä 58, syykin tullut jo mainittua, eli liian oikeistolainen.

Kallio ikä 46

Ryti ikä 30

Tanner ikä 28

Kuusinen ikä 28

Tokoi ikä 46

Alkio ikä 57

Ståhlberg ikä 54 ja hänet valittiin, koska Ståhlberg ei ollut halukas presidentiksi, mutta hänet saatiin uskomaan, että lain tuntijana ja poliittisesti vähemmän kiistanalaisena henkilönä hänen tulisi asettua ehdokkaaksi vaaliin. Nuorsuomalainen puolue oli fuusioitunut tasavaltaa kannattavaksi Kansalliseksi edistyspuolueeksi ja Ståhlberg valittiin presidentiksi sen riveistä. Eli kun he jotka olisi pitänyt olivat liian tunteita nostattavia, valittiin sellainen joka sopi siihen aikaan. Mutta missä olikaan demokratia ehdokasasettelussa?

Tästä ryhmästä valittiin presidentit aina 1956, jolloin kuvaan astui 1900 syntynyt Urho Kaleva Kekkonen, hän oli siis 1919 vasta 19 vuotta. Santeri Alkio ennätti kuolla, ennen kuin hänen vuoronsa koetti.

Sitten takaisin Suomen kolmanteen presidenttiin.

Kommunisminvastaisen toiminnan järjestäydyttyä äärioikeistolaiseksi Lapuan liikkeeksi vuonna 1930, presidentti Relander kutsui 69-vuotiaan, jo Ukko-Pekkana tunnetun Svinhufvudin pääministeriksi. Heikko presidentti loi vahvan pääministerin ja näin Svinhufvud oli karistanut kansanvihan harteitaan, vaikka kyllä demarit häntä kovasti haukkuivat. Maalaisliitto asetti Kyösti Kallion häntä vastaan, mutta hänet valittiin presidentiksi kolmannessa äänestyksessä 151 äänellä entisen presidentin K. J. Ståhlbergin saadessa 149 ääntä. Ståhlberg melkein palasi presidentiksi, mutta ei ihan. Käsikirjoitus oli nyt kirjoitettu toisin.

Svinhufvudin aika oli reissuton, sillä Ukko-Pekka ei tehnyt yhtä ainoaa virallista valtionvierailua. Helmi–maaliskuun vaihteessa 1932 oli Svinhufvudin Ukko-Pekalla varsinainen koetinkivi, eli Mänsälän kapina.

Mäntsälään sosiaalidemokraattien puhetilaisuutta estämään kokoontuneet suojeluskuntalaiset tekivät kapinan, jota Lapuan liikkeen johto ryhtyi kannattamaan vaatimalla hallituksen eroa. Kapina tyrehtyi, kun Svinhufvud otti hallituksen, armeijan ja suojeluskuntien operatiivisen johdon omaan komentoonsa. Radiopuheessa presidentti kehotti kapinallisia antautumaan ja käski kaikkia Mäntsälään aikovia suojeluskuntalaisia palaamaan koteihinsa. Ukko-Pekan jyrähdys tehosi ja näin tapahtui, kapinalliset palasivat koteihinsa.

Vuonna 1936 demarit saivat riemuvoiton, mutta Ukko-Pekka ei päästänyt heitä hallitukseen, vaikka demarit saivat 83 paikkaa eduskuntaan. Tämä ei 75 vuotiasta Ukko-Pekkaa tuntunut haittaavan, vaikka 1937 paikan uusinta oli tässä haihtunutkin häneltä ulottumattomiiin. Ikä on vain numeroita, mutta hänellä oli elonaikaa enää 7 vuotta, eikä hän ehkä halunnut tehdä Kekkosia.

Erotessaan presidentin tehtävistä Svinhufvud tiivisti poliittisen testamenttinsa: ”Ensin on rajat turvattava, sitten vasta leipää levitettävä.”

Jos lehmällä olisi siivet se kertoisi, mitä olisikaan Suomi nyt, jos veljessotaa ei olisi koskaan käyty ja Pehr Svinhufvud olisikin ollut presidenttinä jo vuodesta 1919 vuoteen 1937.

arialsio
Sitoutumaton Oulu

I was born in Hyvinkää, Southern Finland, June 12th 1956. I have done my life’s work as an entrepreneur in the construction business. Now I am a free lord and write poems and blogs for fun. My hobbies also include oil painting, and during the last few weeks watercolors have got a hold of me. I have written palindromes and created poems in Kalevala meter, which is a loose trochaic tetrameter used in the Finnish national epic Kalevala. I have also done haiku in palindrome. I cannot really say which interests me the most: painting, poetry or outings with the dogs. Writing has always been a big part of my life, and I write a blog in a Finnish online newspaper Uusi Suomi.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu