Suomi ja hänen presidenttinsä osa 5

Ei hullumpi mies Huittisista ollut tämä Risto Heikki, joka syntyi 3. helmikuuta 1889 Huittisissa Loiman kylässä. Isä Kaarle Evert Ryti saa olla ylpeä lapsikatraastaan ja Huittisten kunnantalokin taitaa olla nykyisin Risto Rytin kadulla.

Presidentti Ståhlberg nimitti Rytin Suomen Pankin johtokunnan puheenjohtajaksi (pääjohtajaksi) 1922 , eli vain 33-vuotiaana. Siellä Ryti kasvoi korkoa koko 1930-luvun. Hänen korvaansa alettiin kuiskutella pääministerin vastuullisesta tehtävästä hieman ennen talvisodan syttymistä. Mannerheim, Kallio ja Paasikivikin olivat sitä mieltä, että Rytin olisi kannettava yhteiskuntavastuuta ja ryhdyttävä muodostamaan hallitusta. Ja lopulta mies taipui ja hänestä tuli pääministeri joulukuun alussa 1939 talvisodan jo sytyttyä.

Ryti ykkösen hallitusohjelmaa ei varsinaisesti ollut, vaan ohjelmana oli ainoastaan rauhantilan palauttaminen kaikin keinoin Suomen ja Venäjän välille. Ja jotta hallitus tässä tehtävässä onnistuisi, ”oli puolustauduttava niin voimakkaasti kuin se vain oli mahdollista”.

Ryti kakkosen hallitusohjelma alkaa näin:

Uusi hallitus katsoo tärkeimmäksi tehtäväkseen saattaa valtakunnan kaikinpuolisen jälleenrakennustyön nopeaan käyntiin ja luoda edellytyksiä sen menestykselliselle suorittamiselle. Ulkopolitiikkamme tulee olla rauhan ja puolueettomuuden politiikkaa. Se tulee pyrkiä luomaan ja ylläpitämään ystävälliset ja luottamukselliset suhteet kaikkiin valtioihin ja siten vakaannuttamaan kansainvälistä asemaamme sekä varmentamaan ja edistämään jälleenrakennustyötä.”

Presidentti Kyösti Kallion luopuessa terveyssyhin vedoten tehtävästään pääministeri Rytistä tehtiin presidentti, joka jatkoi ilman erillistä presidentin valitsijamiesvaalirumbaa. Pääministerinä jatkoi pääministerin sijainen Waldén, Karl Rudolf , joka oli sitoutumaton ammatti/virkamies ministeri. Mannerheimille oli annettu puolustusvoimien ylipäällikkyys ja näin ollen Ryti oli ensimmäinen ja toistaiseksi viimeinen presidenttimme, jolla ei ole puolustusvoimen ylipäällikkyyttä ollut harteillaan.

Risto Rytiltä olen ottanyt tähän kaksi lainausta, jotka kuvaavat hyvin tämän herran oivaa ajattelufilosoviaa.

”Jos Saksan ja Venäjän välillä nyt syntyy sota, voi se olla eduksi koko maailmalle. Saksa on ainoa valtio, joka tätä nykyä pystyy lyömään Venäjän tai ainakin huomattavasti sitä heikentämään, eikä liene maailmalle vahingoksi, vaikka Saksakin siinä leikissä heikkenisi.”

”Kun nyt allekirjoitan tämän sopimuksen, estän sotilaallisen katastrofin ja maamme miehityksen. Niistä seuraisi kansallemme hirvittävä onnettomuus”

Risto Ryti oli mies joka osasi hahmottaa strategioita ja nähdä niissä kokonaisuuksia. Tämä oli hänelle synnynnäistä ja pitkä aikakausi Suomen Pankin pääjohtajana saatu kokemus antoi aivojensa oivalluksille selkärankaa ja siksi Venäjä halusikin tämän miehen syrjään.

Ryti joutui kahdeksi viikoksi sairaalaan kirjoitettuaan Saksan ulkoministeri Ribbetropille kirjeen omissa nimissään, jossa hän esitti tuon toisen lainauksen mukaisen sopimuksen allekirjoittamista. Hän erosi presidentin virasta terveyssyihin vedoten. Sotilaallisen tilanteen tasaannuttua Suomen saavuttamien torjuntavoittojen ansiosta heinäkuun puoliväliin mennessä, toimenpiteet presidentin vaihtamiseksi alkoivat.

Risto Ryti oli Suomen presidentti 19. joulukuuta 1940-1943 ja 1943-1944

Ja hänen ensimmäinen tehtävä presidenttinä oli kertoa kansalle Kyösti Kallion kuolemasta 19.12.1940.

Sodan jälkeen Liittoutuneiden valvontakomissio sai aikaan sen, että niin sanotut sotasyylliset oli tuomittava. 21.2.1946 Rytille määrättiin 10 vuotta kuritushuonetta.

Jo toinen presidentti joka joutui kesken kautensa sairauteensa vedoten jättämään paikkansa. Kyösti Kallio kuoli jäähyväisseremoniansa aikana ja Risto Ryti tuomittiin sairastumisestaan huolimatta, taistelustaan rauhan ja sodan loppumisen puolesta kuritushuoneeseen.

arialsio
Sitoutumaton Oulu

I was born in Hyvinkää, Southern Finland, June 12th 1956. I have done my life’s work as an entrepreneur in the construction business. Now I am a free lord and write poems and blogs for fun. My hobbies also include oil painting, and during the last few weeks watercolors have got a hold of me. I have written palindromes and created poems in Kalevala meter, which is a loose trochaic tetrameter used in the Finnish national epic Kalevala. I have also done haiku in palindrome. I cannot really say which interests me the most: painting, poetry or outings with the dogs. Writing has always been a big part of my life, and I write a blog in a Finnish online newspaper Uusi Suomi.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu