Suomi ja hänen presidenttinsä osa 6

Uuden hallitusmuodon mukainen tasavallan presidentin vaali toimitettiin heinäkuussa 1919 eduskunnan toimesta. Mannerheim sai 50 ääntä, valituksi tuli K. J. Ståhlberg 143 äänellä. Näin siis vuonna 1919 ja siitä alkoikin eräänlainen dominoilmiö johon Mannerheim joutui uudestaan vasta vuonna 1944.

Carl Gustaf Emil Mannerheim piti ainakin 12 vuoden tauon politiikkaan. Kunnes presidentti P. E. Svinhufvud nimitti hänet maaliskuussa 1931 puolustusneuvoston puheenjohtajaksi ja sodanaikaiseksi ylipäälliköksi sitoen hänet jälleen valtiojärjestelmään ja politiikkaan. Mannerheim sai sotamarsalkan arvon 1933 ja hän oli 66 vuotta. Miksi hänet nimitettiin nyt? Vastuksia ei taida olla.

Marsalkka Mannerheim alkoi varustella Suomen puolustusvoimia, jonka hän katsoi varsin tarpeelliseksi toiminnaksi. Varusteluohjelmasta huolimatta armeija oli syksyllä 1939 huonosti varustettu. Mannerheim katsoi suomalais-neuvostoliittolaisten raja- ja turvallisuusneuvottelujen aikana, ettei Suomella ollut mahdollisuuksia ajaa niin tiukkaa linjaa kuin hallitus ajoi.

Sotamarsalkka Mannerheim suositteli ensimmäiseksi Rangellin hallitukselle suostumista aluemyönnytyksiin ja -vaihdoksiin, mutta neuvottelujen kariutuminen johti sotaan.

Ja marsalkka oli kaiken aikaa oikeassa raskaat rauhanehdot oli tuleva hyväksyttäviksi, mutta sitä ennen lyhyt katsaus Mannerheimin presidenttinä toimimiseen.

Neljäs elokuuta Suomen eduskunta valitsi poikkeuslain turvin Carl G. E. Mannerheimin Suomen presidentiksi- Ensimmäinen tehtävä oli myöntää ero Linkomiehen hallitukselle. Uudeksi hallitukseksi nimitettiin Hackzellin hallitus. Ja Risto Ryti nimitettiin uudelleen Suomen Pankin pääjohtajaksi.

14. syyskuuta Suomen rauhanneuvotteluja johtanut pääministeri Antti Hackzell sai halvauskohtauksen Moskovassa. Ulkoministeri Carl Encell saapui hänen tilalleen.

19. syyskuuta 1944 rauhansopimus syntyi Neuvostoliiton ja Suomen jatkosota päättyi.

Antti Hackzell ei toipunut työkuntoon, joten presidentti Mannerheim nimitti uuden hallituksen jonka pääministeri oli Urho Castrén. Jo seuraavana päivänä valvontakomission ensimmäiset neuvostoliittolaiset jäsenet asettuivat Pavel Orlovin johdolla Hotelli Torniin ja seuraavan päivänä saapui 70 neuvostoliittolaista lisää.

17. marraskuuta presidentti Mannerheim myönsi eron Castrénin hallitukselle ja nimitti J. K. Paasikiven hallituksen. SKDL joka oli perustettu vain pari viikkoa aiemmin sai ensimmäisen ministerinsä, eli sosiaaliministeriksi nousi Yrjö Leino.

19. joulukuuta Suomen eduskunta hyväksyi taloudellisen valtalain, johon oli ympättynä esimerkiksi lakkokielto.

Vuosi 1945

Presidentti Mannerheim myönsi eron J.K. Paasikiven toiselle hallitukselle ja nimitti J. K. Paasikiven kolmannen hallituksen SKDL sai nyt jo neljä salkkua.
29. kesäkuuta SKDL teki eduskuntakyselyn sotasyyllisyysasiassa, siihen yhtyi joukolla SDP:n, maalaisliiton ja RKP:n kansanedustajia. Pääkonniksi nimettiin edellinen presidentti Risto Ryti, ex pääministerit Edwin Linkomies ja Jukka Rangell entinen valtiovarainministeri Väinö Tanner ja ex Berliinin lähettiläs Toivo Kivimäki.
Myöhemmin marraskuussa valvontakomission pj Andrei Ždanov ilmoitti Paasikivelle, että presidentti Mannerheim ei voi matkustaa ulkomaille.
Sen jälkeen Suomen hallitus päätti entinen presidentti Risto Ryti, ex pääministerit Edwin Linkomies ja Jukka Rangell, ex ministerit Antti Kukkonen, Henrik Ramsay, Tyko Reinikka ja Väinö Tanner sekä ex Berliinin suurlähettiläs on asetettava syytteeseen virka-asemansa väärinkäyttämisestä valtakunnan vahingoksi. Heidät pidätettiin vielä saman päivänä 6. marraskuuta.
Pari vikkoa myöhemmin sotasyyllisyysoikeus vapautti vankilasta Toivo Kivimäen, Antti Kukkosen, Tyko Reinikan ja Väinö Tannerin. Valvontakomission puheenjohtaja Andrei Ždanov esitti asiasta pääministeri J. K. Paasikivelle erittäin jyrkän paheksuntansa.

Vuosi 1946
Valvontakomission varapuheenjohtaja Grigori Savonenkov ilmoitti 27. tammikuuta, ettei Neuvostoliitto vaatinut marsalkka Mannerheimia syytettäväksi sotasyyllisyysasiassa ja että Mannerheim oli halutessaan vapaa matkustamaan ulkomaille.

Neljäs maaliskuuta 1946 Marsalkka Mannerheim erosi Suomen presidentin virasta.

Jos asiat olisivat menneet pieleen ne olisivat paljon pahemmin, mutta onneksi ei menneet tuon pahemmin. Kun joskus 1070-luvulla sitten kysyttiin kansalaisilta suoituinta suomalaista, niin äänestyksen kaksi parasta olivat Mannerheim ja sitten toisena Risto Ryti.

Ja se dominoilmiö josta mainitsin, oli se kun Mannerheim, Kallio ja Rytikin ja vielä seuraavan kauden J.K. Paasikivi vielä ajoivat itsensä lähes loppuun presidentin kunniakasta virkaa odotellessa ja sen tehtävää tehdessään.

Mannerheim oli siis ensimmäisen kerran ollut 52 vuotiaana ehdolla Suomen presidentiksi ja nyt 79 vuotiaana vain vajaa kaksi vuotta presidenttiyttä takanaan hän sai työnsä päätökseen.

arialsio
Sitoutumaton Oulu

I was born in Hyvinkää, Southern Finland, June 12th 1956. I have done my life’s work as an entrepreneur in the construction business. Now I am a free lord and write poems and blogs for fun. My hobbies also include oil painting, and during the last few weeks watercolors have got a hold of me. I have written palindromes and created poems in Kalevala meter, which is a loose trochaic tetrameter used in the Finnish national epic Kalevala. I have also done haiku in palindrome. I cannot really say which interests me the most: painting, poetry or outings with the dogs. Writing has always been a big part of my life, and I write a blog in a Finnish online newspaper Uusi Suomi.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu