Suomi ja hänen presidenttinsä osa 7

Mannerheimin tavoin J.K. Paasikivikin oli ulkona politiikasta kotvan aikaa, eli KOP:n pääjohtajana. Dominoilmiö, joka alkoi Kyösti Kallion sairauden takia erona. Joka jatkui Risto Rytin erottua sairauteen vedoten, ja sitten myös Mannerheimin erottua kesken presidenttikautensa sairauteen vedoten, päätyi sitten Paasikiveen joka ei eronnut.

J. K. Paasikivi oli syntynyt 1870 Hämeen läänin Koskella, joten hän oli jo 76, kun Mannerheimin erottua hänelle avautui paikka auringossa. Auringossa, joka oli polttanut edeltäjien siivet lähes jokaisen presidentin osalta. Kukaan heistä ei siis pystynyt uusimaaan paikkaansa ja useimmat olivat eronneet terveyteensä vedoten.

Nyt meillä nykyajassa on presidentti ja hän on jo toisella kaudella, eikä ikä ole kuin 72 vuotta, hän on siis 12 vuoden urakan jälkeen saman ikäinen kun Paasikivi aloittaessaan oman urakkansa. Paasikivi oli Suomen ensimmäistä presidenttiä Ståhlbergiä vain viisi vuotta nuorempi ja Mannerheimia kolme vuotta nuorempi. Kallio ja Ryti olivat Paasikiveä nuorempia, tai Kallio oli jo tässä vaiheessa kuollut, mutta hän oli syntynyt kolme vuotta myöhemmin kuin Paasikivi. Juho Kusti, syntyjään Johan Gustaf Hellstén, syntyi 27.11.1870 Hämeen läänin Kosken pitäjässä.

Juho Paasikivi valmistui molempien oikeuksien tohtoriksi toukokuussa 1901. Vuoden 1905 Suurlakon jälkeen Paasikivi nousi merkittäväksi vaikuttajaksi politiikassa. Hän oli mukana Eduskunnan uudistuskomiteassa laatimassa periaatteita yksikamariselle eduskunnalle.

Ja jo 1907 Paasikivi valittiin kansanedustajaksi Suomalaisen Puolueen listoilta.

Vuonna 1917 Paasikivi katsoi, ettei itsenäisyyden saavuttaminen riittänyt, sen pysyvyys oli myös varmistettava. Muutoin Venäjä pyrkisi valloittamaan menettämänsä maat takaisin. Keväällä 1918 Paasikivi oli Saksan tukeen luottavan suuntauksen johtomiehiä Suomessa.

Paasikiven komiteassa keväällä 1920 Tarton rauhanneuvottelussa Paasikivi piti venäläisten kanssa saavutettua kompromissiratkaisua tyydyttävänä. Itsenäisen Suomen rajat oli sopimuksella turvattu. Sopimus astui voimaan 31.12.1920. Boshevikki-Venäjä muodosti Paasikiven mielestä silti jatkuvan uhan. Tarton saavutukset merkitsivät vain ajan voittamista.

Erottuaan KOP:n pääjohtajan paikalta 1934 Paasikivi suostuteltiin kielitaitoisena ja taitavana diplomaattina ottamaan vastaan lähettilään virka 1936.

Paasikivi osallistui myös kevään 1944 monivaiheisiin rauhanneuvotteluihin Tukholmassa ja Moskovassa. Silloin (jo) hän suositteli hallitukselle rauhan tielle lähtemistä. Erilaiset tilannearviot johtivat Moskovan-matkan jälkeen Paasikiven ja Rytin suhteiden viilenemiseen. Ja myöhemmin Paasikivi jätettiinkin mielenosoituksena ulos neuvotteluista.

Mutta syksyn 1944 kuluessa kävi ilmeiseksi, ettei tyydyttäviä suhteita Neuvostoliittoon pystytä rakentamaan ilman Paasikiveä. Hänellä oli Moskovassa hyvä maine, eikä hän ollut leimautunut sotapolitiikan kannattajaksi. Paasikivi sai hallituksenmuodostajan tehtävän marraskuussa 1944. Oliko tämä Paasikivi-Kekkosen linjan alku?

Vuonna 1946 keväällä Mannerhein erosi ja Paasikivi valittiin presidentiksi Mannerheimin toimikauden jäljellä olevaksi ajaksi eli vuoteen 1950 saakka.

Stalinin ehdotettua helmikuussa 1948 sopimusta ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja keskinäisestä avunannosta, YYA-sopimusta, Paasikivi hyväksyi ajatuksen pitäen kiinni siitä, että sopimus laadittiin suomalaisten valmisteleman luonnostelman pohjalta.

1950 tammikuun 15. alkoi presidentinvaalien valitsijamiesvaalit ja kuukautta myöhemmin Juho Kusti Paasikivi valittiin 171 äänellä presidentiksi omalle kaudelleen.

17. maaliskuuta Paasikivi myönsi eron K.-A. Fagerholmin hallitukselle ja nimitti Urho Kekkosen hallituksen. Myöhemmin syksyllä tuleva Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen syntyi Mikkelissä.

1952 joulukuun kuudes ei pidetty perinteistä vastaanottoa, koska presidentti oli viikon sairauslomalla liikarasituksen vuoksi. Eli historia alkoi toistaa itseään, kun pääministeri Urho Kekkonen alkoi hoitaa presidentin hommia 11. joulukuuta 1952. Mutta onneksi seitsemäs tammikuuta 1953 presidentti Paasikivi palasi työpaikalleen.

Vuoden 1953 lopulla Paasikivi myönsi eron Kekkosen jo neljänelle hallitukselle ja nimitti Suomen Pankin pääjohtajan Sakari Tuomiojan asiantuntijahallituksen pääpainoalueena talouspolitiikka. Mutta kohta perään hän hajotti eduskunnan ja määräsi uudet vaalit maliskuussa 1954. Harry Juhani ”Hjallis” Harkimo syntyi Helsingissä.

Hallitukset vaihtuivat tieheään Suomessa 20. lokakuuta 1954 Paasikivi myönsi eron Ralf Törngrenin hallitukselle ja nimitti Urho Kekkosen jo viidennen hallituksen. Presidentti Paasikivi vastaanotti Neuvostoliiton myöntämän Leninin kunniamerkin ja Maalaisliitto asetti Urho Kaleva Kekkosen ehdokkaakseen vuoden 1956 presidentinvaaleihin.

1955 Porkkala palautui Suomelle ja YYA-sopimusta jatketiin siitä hyvästä 20 vuotta. Presidentti Paasikivi täytti 85 vuotta ja kunnallisvaalien vaalikausi pidentyi kolmesta vuodesta neljään vuoteen. Neuvostoliitto lahjoitti presidentille ja pääminiterille ZIS-110 henkilöautot.

1956 Porkkalan virallinen luovutus takaisin Suomelle ja Urho Kaleva Kekkonen valittiin uudeksi tasavallan presidentiksi. Paasikivi myönsi Kekkosen hallitukselle eron ja pyysi K.-A. Fagerholmia muodostamaan uuden hallituksen.

Näin päättyi yksi aikakausi ja alkoi uusi 1900-luvulla syntyneiden presidenttien valtakausi.

Voidaan sanoa aika vaiherikkaaksi tuota mennyttä aikaa, ensin aloitettiin rauhallisesti ja sitten meno muuttui niin kiivaaksi, että eivät presidentit meinaneet mukana pysyä. Rytin kohtalosta sen verran, että Paasikivi armahti Risto Rytin hänen istuttuaan kolme vuotta 10 vuoden kakusta.

Juho Kusti Paasikivi kuoli 14. joulukuuta 1956 Helsingissä.

+1
arialsio
Sitoutumaton Oulu

I was born in Hyvinkää, Southern Finland, June 12th 1956. I have done my life’s work as an entrepreneur in the construction business. Now I am a free lord and write poems and blogs for fun. My hobbies also include oil painting, and during the last few weeks watercolors have got a hold of me.
I have written palindromes and created poems in Kalevala meter, which is a loose trochaic tetrameter used in the Finnish national epic Kalevala. I have also done haiku in palindrome. I cannot really say which interests me the most: painting, poetry or outings with the dogs. Writing has always been a big part of my life, and I write a blog in a Finnish online newspaper Uusi Suomi.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu