Suomi ja hänen presidenttinsä osa 8

Skitsofreeninen tilanne syntyy kahden vastakkaisen aatteellisen maailman jännitteestä. Suomi oli itsenäinen vapaa ja tasa-arvoinen valtio ja Neuvostoliitto oli bolshevikkien valtaama punainen unelmavaltio. Bolshevikit eli enemmistöläiset, – voi kuinka erilaisia voikaan naapurimaiden enemmistöt olla.

Bolševismi ( bolshevikkilainen ) on vallankumouksellinen marxilainen poliittisen ajattelun virta ja totalitaarinen poliittinen hallinto, joka liittyy jäykästi keskitetyn, yhtenäisen ja kurinalaisen yhteiskunnallisen vallankumouksen puolueen muodostumiseen, ja joka keskittyy nykyisen kapitalistisen valtiojärjestelmän kukistamiseen. (Wikipedia)

Paasikivi-Kekkosen linja lähtee siitä, että Suomi voi olla ystävällisissä suhteissa bolshevikkien johtaman naapurimaan kanssa. Sitä kutsuttiin myös suomettumiseksi.

Neuvostoliitto oli periaatteessa hieman nuorempi (syntyi 30. joulukuuta 1922) valtiona kuin Suomi, mutta suomalaiset pitivät sitä isoveljenä ja karhuna. Suomi itse oli itsenäisyytensä Venäjältä saanut puolueeton maa, joka luotti itseensä, jos suomalainen sai sille luottamukselle Neuvostoliiton tuen.

Urho Kaleva Kekkonen voitti siis 1956 presidentin vaalit kahden äänen marginaalilla K.-A. Fagerholmista, mutta Kekkonen ei koskaan antanut sen häiritä hänen valtaansa, kuten ei myöskään Neuvostoliitto vaikuttanut hänen linjaansa. Urkki josta kansa puhui, oli Lepikon torpasta kotoisin, eli toisin kuin Kallio tai Ryti, jotka olivat monen sadan hehtaarin maatilojen isäntinä presidentiksi tulleet.

Kekkonen oli viisinkertainen pääministeri ja korkeushypyn taitaja, entinen suojeluskuntalainen, salanimellä pakinoitsija ja teloitusryhmän esimies.

Kun Kekkonen astui presidenttinä luottamustehtäväänsä koko Suomi hiljeni kolmeksi viikoksi, eli yleislakko alkoi maaliskuun 1. 1956.

Lakolla tavoiteltiin 12-15 markan tai 6-10 % korotusta tuntipalkkoihin, nykyrahassa noin kolmekymmentä senttiä. Lakolla saavutettiin se palkkataso joka alkujaan oli asetettukin, mutta kun hinnat pompsahtivat, niin reaaliansiot tippuivat alle sen tason josta oli lähdetty, lakkoa edeltänyt taso saavutettiin vasta 1960 luvun alussa. Ja sitten tulikin rahauudistus, eli Suomen markka uudistettiin vuoden 1963 alusta siten, että siihen asti käytössä ollut rahanarvo 100,- markkaa määrättiin vastaamaan ”uutta” markkaa ja ”vanha” markka tuli vastaamaan yhtä penniä. Käytännössä markkamääräisistä hinnoista pudotettiin kaksi nollaa pois.

Teot puhuvat − Sinun äänesi ratkaisee oli Kekkosen vaalislogani.

Suomessa oli kaksi tapaa päästä kuuluisaksi, eli olla Kekkosen ystävä tai vihollinen.

Kekkonen teki itsestään presidentin. Kysymys kuuluukin, että miten Kekkonen hoiti presidentin postia paremmin kuin K.-A. Fagrholm olisi hoitanut. Virkamiestasolla olisi kenties sama, kuka asiaa hoitaa, mutta luottamustehtävässä tehtävä perustuu luottamukseen.

Jos Fagerholm olisi voittanut vaalit, demareiden puoluetoimisto olisi käytännössä johtanut Suomea, kun Kekkonen voitti Kekkonen käytännössä hoiti jokaisen puoluetoimiston tulosta. Kekkon oli synnynnäinen peluri. Jos Fagerholm olisi tehnyt demareiden kanssa öliiton, niin eihän se olisi ollut mitään, mutta kun Kekkonen teki demareiden kanssa liiton se kesti 30 vuotta Kekkosen kuoleman jälkeenkin.

Kekkosen perässähiihtäjät hiihtivät perässä ja Kekkonen aina etunenässä. Kekkosen jokaisen idean hoiti hiljaisesti pieni joukko, jolla oli yhteydet hoitaa lähes mitä tahansa.

”On huhuttu että Yhdysvaltain tiedustelupalvelu CIA salakuunteli ainakin Tamminiemen virka-asuntoa ja todennäköisesti myös saunassa käytyjä keskusteluja 1970-luvulla. Myös Yhdistyneen kuningaskunnan tiedustelupalvelun MI6:n on arveltu kuunnelleen keskusteluja” . (Wikipedia)

Että näin, eli on se herra herrallakin. Se mitä Tamminiemen saunassa sitten lopulta puhuttiin taitaa olla melkoisen vähän siihen mitä Kekkonen hoiti kokonaisuudessaan. Myllykirjeiden rivien välit sisälsivät paljon enemmän informaatiota kuin CIA saunanauhoistaan sai irti. Ei Kekkonen johtanut maata saunasta käsin, vaikka siellä suhmurointia tapahtuikin.

”Yksikään ihminen ei ole riittävän hyvä hallitsemaan toista ilman tämän suostumusta.” (Abraham Lincoln)

Tähän perustui perässähiihdon hallinta, jokainen perässähiihtäjä hiihteli kieli ulkona ja Kekkosen ei tarvinnut, kuin sanoa, niin jokainen tiesi paikkansa ja tehtävänsä. Kekkonen oli myös mies, joka oli arvaamaton, henkivartiaja eli adjutannti joutui joka päivä varaamaan vähintäin neljä matkalaukkua tavaraa mukaansa. Kalastajatorpan päivällinen, kun voi päätyä mihin tahansa. Ei olisi ollut soveliasta Lapin erämajalla olla ilman erävehkeitä.

Koska Kekkonen oli pelimies ei koskaan voinut olla varma toimiko hän itse alitteen tekijänä eri tempauksissa, kuten Zavidovo-vuodon alkulähteenä vaikka sen perimmäisenä syynä oli SDP:n vasemman laidan ja SKDL:n pyrkimys estää EEC-sopimuksen solmiminen tai ainakin jarruttaa sitä. Niin kukaan ei vieläkään osaa sanoa, kuka vuosi kja mitä. Antti Herlin se ei ainakaan ollut, sillä hän syntyi 1956 marraskuussa.

Mutta Kone Oyj saa kiittää Kekkosen yhteyksiä ja Pekka Herlinin suuri perintö on kasvanut Kekkosen tuella ja hänen arvovaltaa hyödyntämällä.

”Pekka Herlin päätti laajentaa Konetta. Herlin tunsi Hans Werthenin, joka oli yksi Wallenbergien yritysryhmän johtajista. Werthen tiesi Herlinien läheiset suhteet Urho Kekkoseen ja neuvoi järjestämään Marcus Wallenbergille mahdollisuuden tavata Kekkonen ja siinä yhteydessä esittää ostotarjous. Kekkosella oli muutenkin läheiset suhteet Herliniin. Samaan aikaan Suomi harkitsi parhaillaan, keneltä ydinvoimala tilattaisiin, ja Asea oli yksi tarjouskilpailun yhtiöistä. Kone sai kaupan myötä Asean hissiyhtiöistä 49 prosenttia. Myöhemmin Wallenbergit saivat kaupassa 43 prosenttia Koneen äänivallasta. 1970-luvun alussa Wallenbergit lunastettiin kokonaan yhtiöstä ulos.” (Wikipedia)

Yhtä kaikki juoni mies osaa juonia, eikä siinä ole mitään pahaa, jos juonii yhteiskunnan hyväksi. Myöhemmin Kone Oy osti Partekin ja Valmetin jne…

Kekkosen suurin saavutus on silti ETYK!!!

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin (ETYK, Etyk[1]) ensimmäinen vaihe oli ulkoministerien kokous Helsingissä vuonna 1973, toinen Genevessä pidetyt neuvottelut 1973–1975 ja kolmas Helsingissä pidetty huippukokous 1975. (Wikipedia)

Etykin huippukokous järjestettiin Helsingin Finlandia-talossa heinä- ja elokuun vaihteessa vuonna 1975. ETYK:n päätösvaiheen avasi Pyhän istuimen kardinaalivaltiosihteeri Agostino Casaroli joka toimi päätösvaiheen puheenjohtajana. Mukana olivat 35 maan valtionpäämiehet: Albaniaa ja Andorraa lukuun ottamatta kaikki Euroopan valtiot sekä Yhdysvallat ja Kanada. Kokoukseen osallistuivat muun muassa Neuvostoliiton johtaja Leonid Brežnev, Yhdysvaltain presidentti Gerald Ford, Italian pääministeri Aldo Moro, Ranskan presidentti Valéry Giscard d’Estaing, Ruotsin pääministeri Olof Palme, Saksan liittokansleri Helmut Schmidt, Saksan demokraattisen tasavallan puoluejohtaja Erich Honecker ja Romanian presidentti Nicolae Ceaușescu. Historiallista oli, että Länsi- ja Itä-Saksan valtionpäämiehet istuivat Helsingissä ensimmäistä kertaa saman pöydän ääressä.[14] Helsinkiin saapuneilla valtionpäämiehillä oli virallisen ohjelman lomassa useita kahden- ja monenkeskisiä tapaamisia.[15] Presidentti Kekkonen toimi kokouksen isäntänä ja kävi henkilökohtaisesti vastaanottamassa kaikki arvovieraat Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Muista poiketen Neuvostoliiton puoluejohtaja Leonid Brežnev saapui junalla, ja hänet Kekkonen kävi noutamassa Helsingin rautatieasemalta.[16] Kyseessä oli yksi kaikkien aikojen suurimpia tapahtumia Suomessa Helsingin olympiakisojen ohella. Kokous sujui ainakin diplomaatti Iloniemen mukaan ilman suurempia ongelmia, vaikka presidentti Kekkonen olikin huolissaan. ”–Hän (Kekkonne) halusi tietysti perehtyä hyvin kaikkeen, mitä tulee tapahtumaan, mutta käsikirjoitus oli niin täydellinen, että siinä ei ollut tilaa minkäänlaisille spontaaneille mielenilmaisuille tai virheille. Ja kaikki sujui käsikirjoituksen mukaan, niin että hän pääsi aika vähällä.”[17]
Turvatoimet Helsingissä kokouksen aikana olivat ennen kokemattoman mittavat eivätkä kaupunkilaiset juuri nähneet korkeita ulkomaisia vieraita. (Wikipedia)

Tätä eivät kaikki pidä Kekkosen suurinpana työnä, mutta minä pidän, sillä näen siinä paljon nykyaikaankin heijastuvia aineksia. Mutta siitä enemmän joskus toiste, sillä Kekkosen ansiolista on niin pitkä, että sitä ei yhteen blogiin saa mitenkään mahtumaan.

Tapasin Kekkosen muutamia kertoja sattumalta, eli milloin oli maatalousnäyttelyssä vastaan tulemassa tai hiihtoseuran majalla hiihtokisoja katsomassa. Aina hänellä oli niin sanotusti takki auki ja aikaa yleisollekin.

Kekkosen ainoa tahra oli hänen lopuajan piilottelunsa, eli jotkut hänen lähipiirinsä uskotut päättivät salata kansalta hänen sairastumisensa. Täss jonkun aikaa onnistuttiinkin ja se ikävä puoli kun paljastui, meni Kekkosesta hieman hohto pois, vaikka syyllisiä olivat tietysti he jotka keksivät tämän sairauden salata.

No uudet miehet tai naiset astuvat sitten aina tilalle, jos vanha kaatuu.

» Vahvan presidentin vähittäinen heikkeneminen oli johtanut hiljaiseen ja piinalliseen odottamiseen, joka aiheutti valtarakenteiden jäykistymisen. Vahva presidentti oli luonut koneiston ja sille menettelytavat. Kun presidentti ei tätä koneistoa enää johtanut, se muuttui vallankäytön välineestä oman asemansa vaalijaksi.» (Antti Blåfield)

Virallisesti Kekkonen erosi tasavallan presidentin virasta 27. lokakuuta 1981.

Hän oli ollut presidenttinä yhtä pitkään, kuin 5 hänen edeltäjänsä yhteensä;)

0
arialsio
Sitoutumaton Oulu

I was born in Hyvinkää, Southern Finland, June 12th 1956. I have done my life’s work as an entrepreneur in the construction business. Now I am a free lord and write poems and blogs for fun. My hobbies also include oil painting, and during the last few weeks watercolors have got a hold of me.
I have written palindromes and created poems in Kalevala meter, which is a loose trochaic tetrameter used in the Finnish national epic Kalevala. I have also done haiku in palindrome. I cannot really say which interests me the most: painting, poetry or outings with the dogs. Writing has always been a big part of my life, and I write a blog in a Finnish online newspaper Uusi Suomi.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu