Freudin sisar
En taida jaksaa lukea pohjoismakedonialaisen kirjailija Goce Smilevskin (EU:n kirjallisuusplkinnon aiempi saaja) romaania Freudin sisar loppuun. Yritin vielä eilen paussin jälkeen jatkaa, mutta se ei oikein sujunut. Romaani on kovin tummasävyinen.
Sigmund Freud sai Itävallan miehityksen jälkeen ystäviensä järjestämän viisumin Englantiin. Hän vei mukanaan joitain perheenjäseniä ja henkilökuntaa. Sisariaan hän ei ottanut viisumilistalleen. Tämä ei johtunut ilkeydestä vaan koska Freud oli vannoutunut saksalaisen kulttuurin ylivertaisuuden ihailija, hän piti kansallissosialisteja hetken hulluutena joka pian laantuu. Hän ei itsekään olisi vanhana ja sairaana halunnut lähteä, mutta ystävät painostivat. Kirja alkaa sisarusten yrityksenä taivutella ukko Freud hankkimaan myös sisarilleen viisumit, mutta hän ei sitä tee vaikka lempisisar Adolfina taivuttelee. Tämä osio perustuu kirjeenvaihtoon.
Sitten alkaa alkaa sisaren kertomus koettelmuksista: pidätys ja kuljetus Therensienstadtin gettoon ja sieltä kuolemanleirille. Omassa päässään hän käy lävitse elämäänsä ennen kuolemaa kaasukammiossa. Hänen viimeiset vaiheensa perustuvat tunnettuihin tosiasioihin, mutta hänen aiemmasta elämästään ja sisäisestä maailmastaan ei ole mitään dokumentteja joten se on puhtaasti fiktiota. Se kuitenkin lienee totta, että naimattomana hän asui lapsuudenkodissaan ja piti vanhemmistaan huolta näiden kuolemaan saakka.
Adolfinan, johon hänen paljon vanhempi isoveljensä Sigmund tunsi insestistä kiinnostusta kun tämä oli vielä lapsi, nuoruuden rakkaustarina ja koko elämä on niin synkkää että se on vähän liikaa. Varsinkin kun hänen yhteiskunnallisesti aktiivinen ystävänsä Klarakin uupuu ja päätyy mielisairaalaan.
Mutta jos ihmiselämän synkkien sävyjen peilaaminen kiinnostaa, tämä voi olla ihan hyväkin kirja. Kirjailijan taidossa ei ole mitään huomauttamista. Smilevski sanoo ettei hän halunnut kirjoittaa suurmiehestä vaan hänen varjossaan unohdukseen jääneestä naisesta. Kirjaa sävyttää hänen mukaansa kuitenkin Freudin ajattelu.
Alun perin makedoniaksi julkaistun kirjan on englannin kielestä kääntänyt Tero Valkonen.(Siltala 2022)
Kommentit (0)