Jere Laine: Sota 2016 – Lintukodon loppu?

Hei

Luin juuri kuvitteellisen sotaromaanin

Jere Laine: Sota 2016 (Nordbooks,2014), 444 sivua

Sen kirjoittaja on Puolustusvoimista eläkkeellä oleva kapteeni. Hänellä  on monipuolinen kokemus aikaisemmasta työstään oltuaan mm. henkilökunnan kurssien johtajana, aliupseerikurssien linjanjohtajana, rauhanturvatehtävistä ulkomailla ja esikuntatehtävissä. Tätä kaikkea on hän on hyödyntänyt kirjassaan kuvaten havainnollisesti sotavoimien harjoituksia ja liikekannallepanoa. Kuten vuonna 1939 niitä kutsutaan myös vuonna 2016 ”ylimääräisiksi kertausharjoituksiksi”. Syykin on samantapainen: Venäjä käyttäytyy uhkaavasti maatamme kohtaan.

Kirjan tapahtuessa presidenttinä on Sauli Niinistö, pääministerinä Paavo Soini ja ulkoministerinä Jutta Urpilainen. Heidän tärkein osuutensa on kirjan alkupuolella ennen sodan syttymistä, kun käydään diplomaattisia neuvotteluja. Kun tämä kuviteltu sota syttyy, on sotilaiden ja upseerien tehtävä siinä työnsä mahdollisimman hyvin. Kirjassa ongelmat siviilielämässä eivät katoa, vaan seuraavat eri henkilöillä enemmän tai vähemmän vielä rintamallakin.

Kirjassa käytetään paljon aikaa ja sivuja sotastrategian ja eri vaihtoehtojen miettimiseen. On myös tavallisten suomalaisten sotilaiden aika näyttää kykynsä ja osaamisensa niissä tehtävissä, joita on harjoiteltu rauhan aikana.

Kirjan lopussa on yllätys, jonka tuloa annetaan lukijan aavistaa jo hieman ennen kuin se sitten tapahtuu.

Sodassa informaation käsittely ja tiedustelutiedot osoittautuvat ratkaisevan tärkeiksi molemmille valtioille. Molemmat vakoilevat toisiaan mahdollisimman paljon. Viime sotiin verrattuna kalusto on uusiutunut monella tavoin. Oli mielenkiintoista seurata uusien aseiden ja vihollisjoukkojen tähystysapuvälineiden toimimista kuvitteellisessa tositilanteessa.

Jere Laine on julkaissut tätä ennen kolme muuta jännitysromaania: ”Sarajevon panttivangit”, ”Naton vakooja” ja ”Pako”. Tämä on hänen 4. kirjansa. Sen jälkeen on ilmestynyt vielä ”Al-Thar: kosto”.