Kirjailija Martti Haavion eli P. Mustapään elämä ja tuotanto

Martti Haavio syntyi vuonna 1899 Temmeksen kunnassa Oulun lähellä ja kuoli vuonna 1973 Helsingissä. Kiinnostus kansanrunouteen ja kirjoittamiseen syttyi jo koulupoikana. Haavio aloitti suomen kielen, kirjallisuuden ja kansanrunouden opinnot Keisarillisessa Aleksanterin Yliopistossa syksyllä 1918. Hän kirjoitti kuvauksia opiskeluvuosistaan päiväkirjoihin, kirjeisiin ja muistelmakirjaansa ”Nuoruusvuodet: kronikka vuosilta 1906–1924” (1972).

Haavio oli aktiivisesti mukana opiskelijajärjestötoiminnassa ja kirjoitti säännöllisesti Ylioppilaslehteen ja teki väitöskirjaa muiden töiden ohessa. Haavion ensimmäinen vaimo oli vuodesta 1929 kansanrunouden tutkimuksen dosentti Elsa Enäjärvi (1901 – 1951) Runoilija Aale Tynnin (1913 – 1997) kanssa Haavio avioitui vuonna 1960.

Haavio kuului uransa alkuvaiheessa Tulenkantajat-ryhmään. Hän julkaisi 1920-luvun aikana useita runoja ja novelleja salanimellä P. Mustapää. Hän keksi tuon nimen Tallinnan vanhan kaupunginosan ”Mustapäiden talon” nimen perusteella.

Haavio työskenteli kustannustoimittajana WSOY:n palveluksessa vuosina 1924–1931. Siirtyminen Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkistoon johdatteli häntä tieteelliselle uralle. Seuraava lainaus on kirjasampo.fi-sivustolta:

”Werner Söderström Oy:n kirjallisena johtajana Haavio vaikutti toisen maailmansodan jälkeisen modernismin murtautumiseen. Voimakkaana isänmaallisena puhujana ja kulttuurivaikuttajana hän muokkasi yhteiskunnallisia arvoja ja edisti suomalaisen kulttuuriperinnön säilymistä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkiston johtajana hän loi perustan nykyaikaiselle tutkimuslaitokselle.”

1930- ja 40-luvuilla Haavio julkaisi kuitenkin vielä runsaasti lastenkirjoja.

Hän sai Topelius-palkinnon vuonna 1956.

Martti Haavio vietti osan lapsuudestaan Nokian Tottijärvellä, jossa järjestetään nykyään vuosittain P. Mustapää -päiviä.

Kuva 1. Martti Haavio. Kuvan lähde on Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

 

P. MUSTAPÄÄN JULKAISUJA

Runoteoksia:

  • Laulu ihanista silmistä(1925).
  • Laulu vaakalinnusta(1927).
  • Jäähyväiset Arkadialle(1945).  
  • Koiruoho, ruusunkukka(1947).
  • Ei rantaa ole, oi Thetis (1948).
  • Linnustaja(1952).  
  • Tuuli Airistolta(1969).
  • Kootut runot. 3., lisätty painos (1969).

 

MARTTI HAAVION JULKAISUJA

Lasten satukirjoja.

  • Kielotyttö (1939).
  • Eläinten pidot (1939, 1941, 1942 ja 1943).
  • Onnen tupa (1943).
  • Porsas urhea (1943).
  • Prinsessa Sinisilmä ja Pässi Päkäpää (1943).
  • Tiina Tonttutyttö (1943).
  • Kolme karhua (1944).
  • Iloinen eläinkirja (1946).
  • Suuri palkinto (1951).
  • Kultaomena ja kaksi muuta satua (1955).
  • Tuhkimus ja kaksi muuta satua (1955).
  • Pullapoika (1979).
  • Iloinen lorukirja (1984).
  • Onnen tupa, uusi laajennettu painos (1987).
  • Luojan linnut ja muita karjalaisia pyhäintaruja (1988).
  • Tuhkimus ja viisi muuta satua (1988).
  • Sininen uni (1990).

Uskontotieteen ja kansanperinteen tutkimuksia:

  • Suomalaisen muinaisrunouden maailma (1935 ja 2023).
  • Suomalaiset kodinhaltijat (1942 ja 2021).
  • Viimeiset runonlaulajat (1948 ja 1985).
  • Piispa Henrik ja Lalli: Piispa Henrikin surmavirren historiaa (1948).
  • Väinämöinen: Suomalaisten runojen keskushahmo (1950 ja 2021).
  • Kirjokansi: Suomen kansan kertomarunoutta (1952).
  • Kansanrunojen maailmanselitys (1955).
  • Karjalan jumalat – Uskontotieteellinen tutkimus (1959 ja 2020).
  • Kuolematonten lehdot: Sämpsöi Pellervoisen arvoitus (1961).
  • Bjarmien vallan kukoistus ja tuho – Historiaa ja runoutta (1965 ja 2018). Kirjan runot on suomentanut Aale Tynni.
  • Kalevalan tarinat (1966).
  • Suomalainen mytologia (1967 ja 2019).
  • Esseitä kansanrunoudestaartikkeleita Lauri Hongon toimittamasta Martti Haavion juhlakirjasta v. 1959 (1992).

Kirjallisuutta kirjailijasta ja muistelmia: 

  • Haavio, Martti:Me marssimme Aunuksen teitä (1969), 310 sivua, kuvitettu.
  • Haavio, Martti:Nuoruusvuodet (1972 ja 1999), 633 sivua.
  • Tynni-Haavio, Aale: Olen vielä kaukana. Martti Haavio – P. Mustapää 20-luvun maisemissa (1978).
  • Eskola, Katarina toim.: Kahden. Martti Haavion ja Elsa Enäjärven päiväkirjat ja kirjeet 1920-1927 (1999), 745 sivua, kuvitettu.
  • Eskola, Katarina toim.: Yhdessä. Martti Haaviona ja Elsa Enäjärvi-Haavion päiväkirjat ja kirjeet 1928-1939 (2000). 873 sivua, kuvitettu.
  • Eskola, Katarina toim.: Itään. Elsa Enäjärvi-Haavion ja Martti Haavion päiväkirjat ja kirjeet 1941-1942 (2002), 663 sivua, kuvitettu, karttoja.
  • Eskola, Katarina toim.: Autius lehtipuissa. Elsa Enäjärvi-Haavion ja Martti Haavion päiväkirjat ja kirjeet 1942-1952 (2003), 650 sivua, kuvitettu.
  • Tynni-Haavio, Aale ja toim. Seppälä, Riitta: Kuva kaivattuni. P. Mustapään runojen taustaa (2005), 185 sivua, kuvitettu.
  • Haavio, Martti, Paavolainen, Olavi ja toim. Pilke, Helena: Taistelu Aunuksesta (2011), 461 sivua, kuvitettu, karttoja.

 

Kuva 2. Martti Haavio ja Elsa Enäjärvi-Haavio perheineen. Kuvan lähde on Wikipedia.

 

Eino Tienari
Oulu

Työskentelin koko työurani Oulun yliopistossa. Olen kirjoittanut omaa blogia syyskuusta 2019 alkaen 3 eri alustalla. Olen kiinnostunut sotahistoriasta, yleisestä historiasta, musiikista, tietokirjoista, kirjallisuudesta ja puutarhanhoidosta. Lisäksi luen joskus runoja. Maaliskuusta 2024 alkaen kirjoitan vain Vapaavuoro-osastoon enkä enää Puheenvuoro-osastoon.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu