Runoilija Viljo Kajavan elämä ja kirjallinen tuotanto

LUKIJALLE

Kirjoitan myöhemmin Vapaavuoroon esimerkkejä Viljo Kajavan runoista.

Lyhyt elämänkerta:

Runoilija Viljo Lennart Kajava (1909 – 1998) oli lisäksi suomentaja, kirjallisuuskriitikko ja journalisti. Hän opiskeli ensin Tampereen lyseossa ja myöhemmin Hämeenlinnan lyseossa. Hän opiskeli ylioppilaaksi tultuaan Helsingin yliopistossa.

Hänen tuotantonsa oli 1930-luvun puolivälistä alkaen yhteiskunnallista ja vasemmistolaista. Hän kuului keskeisenä jäsenenä kirjailijayhdistys Kiilaan sekä Tulenkantajiin Hänen kirjailijanuransa oli poikkeuksellisen pitkä. Hän toimi myös lehtimiehenä useissa lehdissä kuten mm. Suomen Kuvalehdessä vuosina 1949-1954 toimitussihteerinä.

Jatkosodan ajan Kajava toimi rintamakirjeenvaihtajana TK-komppaniassa.  Talvi- ja jakosodan aikana Kajavan vasemmistolaisuus ja pasifismi hiipuivat. Hän työskenteli mm. suomalais-saksalaista aseveljeyttä tukeneessa ”Aseveli”-lehdessä.

Viljo Kajava oli merkittävä vapaarytmisen runouden puolustaja ja uudistaja Suomessa. Yhteiskunnallinen tietoisuus näkyi Kajavan tuotannossa 1960-luvun runoissa. Tekijän saamien palkintojen luttelo on pitkä. Siihen kuuluvat mm. Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto 1955, Eino Leinon palkinto 1956 ja Aleksis Kivi-palkinto 1959.

Viljo Kajava on haudattu Hietaniemen hautausmaalle vaimonsa, lastenkirjailija Maj Inkeri Kajavan kanssa sukuhautaan.

Sisällissota ja Viljo Kajava:

Runoilija Viljo Kajavan isä taisteli ja haavoittui punaisten riveissä kevättalvella 1918. Sisällissodan aikaan yhdeksänvuotias Viljo kirjoitti kokemuksensa sodasta ”Tampereen runoihin” lähes viisikymmentä vuotta myöhemmin, vuonna 1966. Sisällissodan aikana nuori poika seuraa tragediaa lapsen uteliaisuudella, mutta aistii toivottomuuden, vihan ja katkeruuden.

Runoilijasta kertovat kirjat:

1. Haavikko, Ritva: Kirjailijat puhuvat – tulenkantajat (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1976), esitelty 11 kirjailijaa tai runoilijaa. Yksi heistä on Viljo Kajava.

2. Lyytinen, Kristiina toim. ja Kajava, Viljo: Aika rakastaa, aika laulaa – runoilija muistelee (Otava, 1990), muistelma.

3. Palmgren, Raoul: Kapinalliset kynät – itsenäisyysajan työväenliikkeen kaunokirjallisuus, osa 2 (WSOY, 1984), esitelty 7 kirjailijaa tai runoilijaa. Yksi heistä on Viljo Kajava.

4. Saarenheimo, Kerttu: Tulenkantajat – ryhmän vaiheita ja kirjallisia teemoja 1920-luvulla (WSOY, 1966), esitelty 13 kirjailijaa tai runoilijaa. Yksi heistä on Viljo Kajava.

5. ”Suomalaisia kirjailijoita”, toim. Juhani Kohonen ja Risto Rantala (Otava, 2004). sivuilla 91-92 on esitelty Viljo Kajava.

Kuva 1. Runoilija Viljo Kajava. Kuvan lähde on otava.fi.

Viljo Kajavan kirjoittamia romaaneja:

• Muistatko vielä Paulin? (Otava, 1942), 155 sivua, omaelämäkerrallinen.
• Nuoruuden aamu ja ilta (Otava, 1958), 161 sivua, psykologinen romaani.

Viljo Kajavan novellikokoelmia:

• Yksinäisiä naisia (Otava, 1950), 162 sivua.
• Vihreä kartta (Otava, 1951), 136 sivua.
• Lintukauppias (Otava, 1957), 132 sivua.

Viljo Kajavan kirjoittamat runokokoelmat:

• Rakentajat (Kirjailijain kustannusliike, 1935), esikoisteos.
• Murrosvuodet (Gummerus, 1937).
• Hyvästi muuttolintu (Gummerus, 1938).
• Luomiskuut (Gummerus, 1939).
• Takojat (Sos.-dem. työläisliitto, 1941).
• Ankara maa (Otava, 1941).
• Kahden sydämen  talo (Otava, 1943).
• Hellyys  (Otava, 1944).
• Suljetuin silmin (Otava, 1946),
• Siivitetyt kädet (Otava, 1949).
• Hyvä on meri (Otava, 1950).
• Jokainen meistä (Otava, 1954).
• Muuttumatta (Otava, 1955).
• Ennen iltapäivää (Otava, 1956).
• Peikot (Otava, 1956).
• Tuliteema (Otava, 1957).
• Taivaan sineen (Otava, 1959).
• Kymmenen ilmansuuntaa (Otava, 1961).
• Ei kukaan ole voittaja (Otava, 1962).
• Ruusuja, lunta (Otava, 1966).
• Tampereen runot (Otava, 1966).
• Käsityöläisen unet (Otava, 1968).
• Reykjavikin valot (Otava, 1970).
• Vallilan rapsodia (Otava, 1972).
• Rannat tasongot vuoret (Otava, 1974)
• Läheltä (Otava, 1975)
• Rannat, rannat (Otava, 1977).
• Kosketus (Otava, 1979).
• Valveilla kuin unessa (Otava, 1980).
• Jäähyväiset eiliselle (Otava, 1982).
• Talvituuli (Otava, 1987). Kokoelman tapahtumapaikka on Pietarin kaupunki.
• Tähän saavuin (Otava, 1989).
• Maan ja meren runot (Otava, 1992).
• Vielä piirrän viivan (Otava, 1996).

Viljo Kajavan runojen kokoomateokset:

• Viljo Kajavan kauneimmat runot (Otava, 1959), 166 sivua.
• Valitut runot (Otava, 1969), 424 sivua.
• Tuuli, valo, meri (Otava, 1984), 480 sivua.
• Valoksi maan päälle – Viljo Kajavan kauneimmat joulurunot (Otava, 1998), 203 sivua, joulun aihe.
• 1930-luvun runot (SKS Kirjat, 2000), 341 sivua.
• Sinussa, minussa, hississä ja jazz-bandista – nuoruudenrunoja (Otava, 2000), 127 sivua.
• Viljo Kajavan kauneimmat runot (Otava, 2009), 395 sivua, laajennettu versio, perustuen vuoden 1959 kokoelmaan.