Olen siirtolapuutarhassa koko kesän
Hei
Olen omalla siirtopuutarhan palstalla Oulussa. Katson tässä ympärille eri kohteita. Aurinko paistaa ja ilma on lämmin. Otan valokuvia.
Kuvassa 1 on koristeomenapuu ”paratiisiomena” juuri kukkimassa. Sen hedelmiä ei syödä, mutta niistä voi tehdä hilloa. Kulman takana näkyy kaksi meidän kolmesta kompostorista. Niiden tehtävät kiertävät siten, että yksi täytetään kesän aikana, yksi tyhjennetään syntyneestä kompostimullasta syksyllä ja yksi niistä lepää odottaen yhden vuoden. Oikeassa reunassa näkyy puutarhakeinu, -tuolit ja -pöytä.
Kuvassa 2 on pieni omenapuu. Se ei kasva liian suureksi, sillä omenapuun taimi on saatu toisen puuntaimen kylkeen jollain tekniikalla, jolloin se jää sopivan kokoiseksi pieneen puutarhaan. Sen vieressä on riipputuoli, johon kuuluu myös pehmusteet istujan alle. Alue on tarkoituksella pohjattu kivillä sitä varten.
Samalle alueelle tulee myöhemmin riipputuolin viereen ruukkukasveja isoihin ruukkuihin kivien alustan päälle. Takana oikealla näkyy pesukatoksen seinä, jossa astiat tiskataan. Sinne on vedetty vesijohdon yksi haara. Tiskivedet heitetän maahan, ei ojaan. Kuuma vesi kiehutetaan mökissä kattiloissa sähköhellalla.
Kuvassa 3 näkyy harvinaisen kookas ”hyönteishotelli”. Sen taideteoksen on tehnyt vaimoni, joka harrastaa mm. lasitöitä. Hyönteisiä varten on rakennelman molemmin puolin hyllyjä, joihin kerättiin käpyjä, vesikasvien osia, lahonneita puunkappaleita ym. Hyönteisiä ei näy. Ne käyvät munimassa salaa meidän tietämättä.
Hyönteishotellin katolla on mehikasveja, joiden alla on vedenpitävää materaalia ja multaa. Siellä on myös kauniita kiviä.
Kuvassa 4 on kahteen korotettuun penkkiin möyhennyksen ja lannoituksen jälkeen istutettu perunoita. Ne on suojattu harsokankaalla väljästi kylmää ja tuhohyönteisiä vastaan. Korotettujen istutuspenkkien välissä näkyy kapuloilla tehtyä polkua. Osa poluista on tehty kivilaatoista.
Tässä on sitä tunnelmaa, mitä siirtolapuutarhassa vallitsee. Yövymme täällä koko kesä 5 – 6 yötä viikossa. Käymme säännöllisesti kapunkiasunnossa kerran tai kahdesti viikossa.
Kaikkien alueen asukkaiden on kuuluttava paikalliseen siirtolapuutarhayhdistykseen. Se laatii säännöt ja valvoo niiden noudattamista. Miesten ja naisten saunavuorot ovat keskiviikkona ja lauantaina 1,5 tuntia kumpikin. Merenranta on kävelymatkan päässä ja siellä käydään ainakin heinäkuussa uimassa hitaasti syvenevässä rannassa kahlaten.
Alueella voi pelata tennistä, ”ranskalaista” petankia tai pienoisgolfia, Lapsia varten on hyvin varustettu ja uusittu lasten leikkikenttä. Alueen omassa kirjastotuvassa voi lukea päivän sanomalehden, pelata pelejä tai katsoa televisiota. Kirjoja voi myös lainata.
Ihan hauskaa tällainen elämäntapa on. Tämä ei ole lomakylä, vaan täällä tehdään työtä joko omalla pihalla tai talkoissa kaikkien asukkaiden hyväksi mm. ympäristöä siistimällä. (Talkootyön velvoitteesta vapautuu maksamalla yhdistykselle työpanosta vastaavan summan rahaa.)
Tällä alueella on hieman yli 160 mökkiä ja niiden vuokratonttia. Alue on perustettu Ouluun 1940-luvun lopussa sotien jälkeen.
Muistanpa, kun vuosikymmeniä sitten pääkaupunkivierailullani näin bussin ikkunasta siirtolapuutarhan, jota luulin opiskelija-asuntolaksi. Ehkä juuri samalla reissulla päättelin, että ”tuo”*) rakennus lienee se kuuluisa hotelli Torni.
*) Kallion kirkko
Ilmoita asiaton viesti
Kovin näyttää ylellisen isoilta nuo fasiliteetit verrattuna tuntemiini pääkaupunkiseudun siirtolapuutarha- mökkeihin+tontteihin.
Ilmoita asiaton viesti
Tarkennusta kirjoitukseen:
– Alueen nimi on Äimäraution siirtolapuutarha. Oulussa on sen lisäksi 2 muuta uudempaa siirtolapuutarhaa ja neljäs pienempi on päätetty perustaa.
– Puutarhatonttien koot vaihtelevat ja vuosivuokra määräytyy neliömäärän mukan. Tässä on kyseessä noin 300 neliön tontti.
– Mökin asuttu pohjapinta-ala on 25 m2 ja sen lisäksi edessä on katettu kuisti. Mökissä on kamina ja teräspeltinen savupiippu. Siellä on sähköhella, miroaatouuni ja kahvinkeitin. Kylmän varalta on sähköpatterit 3 seinällä.
– Sen perusta on kokonaan myös kuisti mukaan lukien betonisokkelit ja betonipohja. Muissa alueen mökeissä on yleensä tavanomaiset kivijalat nurkissa.
– Mökin on rakentanut yksityinen kirvesmies tilauksestani vuonna 2007. Se on alueen uusimpia mökkirakennuksia. Vanhimmmat ovat 1950-luvulta.
– Yhdistetty varasto + ekovessa on kooltaan 7 m2. Kuivakäymälä toimii ympäri vuoden, jopa talvella.
– Huvimaja on kuusikulmainen ja sen koko on 9 m2. Se on virolaista valmistuotantoa ja tilattu paikalleen valmiiksi pystytettynä etukäteen valetulle perustalle.
– Pesukatokseen tarvittiin lupa ja sen koko on noin 4 m2. Koska mökin sisälle ei saa vetää vesijohtoa vesivahinkojen varalta, on se osoittautunut käteväksi. Sen seinäraot ja kaksi pientä ikkunaa on koristeltu omilla lasitöillä.
– Idea hyönteishotelliin saatiin Lontoosta, jonka eräässä suuressa kaupunginpuistossa näimme vastaavan. Se on kuulemma hyvin vanhaa perua ja paikallisen puutarhurin suunnittelema.
– Sääntöjen mukaan jokaisen tontin ympärillä on oltava hoidettu pensasaita tai muita vastaavia pensaita. Lauta-aitoja ei saa käyttää.
Ilmoita asiaton viesti
Kovin on koreaa – vastaa jo huvila/mökkimiljöötä (70-luvun standardien mukaan). Pääkaupunkiseudulla ”siirtolapuutarha” tarkoittaa jota muuta.
Ilmoita asiaton viesti