Runoilija ja virsien sanoittaja Anna-Maija Raittila

Anna-Maija Raittila (1928 – 2012) oli evankelisluterilaisen kirkon piirissä tunnettu runoilija, kirjailija ja virsien sanoittaja. Lapsuutensa hän vietti vanhalestadiolaisessa perheessä. Hän erkani myöhemmistä henkisesti lestadiolaisuudesta omalle tielleen. Anna-Maija Raittila harrasti kirjoittamista jo lapsena, ja runoudesta tuli yhä merkittävämpi osa hänen elämäänsä hänen tullessaan teini-ikään.

Koulutukseltaan hän oli teologian kandidaatti. Hän toimi ensin uskonnon ja psykologian opettajana. Vuodesta 1967 alkaen hän toimi vapaana kirjailijana ja suomentajana. Hän oli mukana vuoden 1986 virsikirjauudistuksessa työskennellen vuosina 1973-1984 virsikirjakomiteassa. Nykyisessä virsikirjassa on 22 hänen kirjoittamaansa, 65 hänen kääntämäänsä ja 45 hänen uudistamaansa virttä.

Anna-Maija Raittila matkusti miehensä Taisto Niemisen kanssa monena kesänä Itä-Euroopassa. Vuonna 1971 pariskunta kävi ensimmäistä kertaa Taizen ekumeenisessa yhteisössä. Raittilaan teki välittömästi suuren vaikutuksen Taizén Sovituksen kirkon iltarukous ja se, kuinka sinne oli kokoontunut nuoria kaikkialta maailmasta. Hänen mukaansa se ”oli kuin suviseurojen teltta, koko maapallon laajuinen”.

Vuodesta 1982 alkaen hän oli kirjailijan työn ohella myös retriittien ohjaajana ja kouluttajana. Raittila asui vuodesta 1984 vuoteen 2008 Kaarinassa ”Morbackan hiljaisuuden yhteisössä”. Yhteisöä ylläpiti Sinapinsiemen ry. Siellä pidettiin Taizé-henkistä toimintaa. Nykyään samaa toimintaa jatketaan Kangasalla Ukinrannassa.

Anna-Maija Raittila sai Valtion kääntäjäpalkinnon vuonna 1971. Raittila sai vuonna 2003 ”Vuoden kristillinen kirja”-palkinnon teoksestaan Vehnänjyvän päiväkirja 1963-1989.

 

Seuraavassa kirjoituksessani on Anna-Maija Raittilan runoja ja neljä videota hänen tuotannostaan.

 

Kuva. Anna-Maija Raittila. Kuvan lähde on kotimaa,fi.

 

  Anna-Maija Raittilan runokokoelmia

Ruiskukkaehtoo (WSOY, 1947)                  Päivänvarjopuu (WSOY, 1955)

Aurinko on jäljellä (WSOY, 1957)               Lähteet (Kirjayhtymä, 1961)

Sateenkaari (Kirjayhtymä, 1968)                  Sinitiaisten tanssi (Kirjayhtymä, 1969)

Keskipäivän pilvi (Kirjayhtymä, 1972)         Anna meidät kaikki toisillemme (Kirjayhtymä, 1974)

Valitut runot: runoja vuosilta 1947-1974 (Kirjayhtymä, 1978)

Suojelusenkeli (WSOY, 1986)                         Lehtimajajuhla (Kirjayhtymä, 1987)

Valvo meissä satakieli (Kirjayhtymä, 1990)     Paratiisin puut (WSOY, 1999)

Tie on jo täyttymys (Kirjapaja, 2001)

Kootut runot, vuosilta 1947-1999, esipuhe Jaakko Heinimäki (WSOY, 2003)

Lapsuuden joulu: rakkaimmat joulurunot (Tammi, 2005)

 

         Anna-Maija Raittilan romaaneja

Isät kulkivat pilven alla (Kirjapa, 1975)

Omenapuukylän päiväkirja (Kirjayhtymä, 1983)

Franciscus astui ovesta (Kirjaneliö, 1988)

Pyhiinvaeltajan päiväkirja (Kirjapaja, 1988)

Kotipiha kulkee mukana: hengellinen matkakertomukseni (WSOY, 1990)

Aukkoina muurissa (Kirjapaja, 1992)

Ristin tien äärellä (Kirjaneliö, 1995)

Morbacka, Anna-Maija Raittilan koti (Kirjapaja, 2004)

Vehnänjyvän päiväkirja 1963-1989 (WSOY, 2002)

Uudenkuun päiväkirja 1990-2000 (WSOY, 2004)

 

  Näytelmä

Viisi leipää ja kaksi kalaa (Ristin voitto, 1969)

 

          Suomennettujen runojen kokoelmia

Kaivojen maa: valikoima unkarilaista nykylyriikka, 1970.  Hyvää huomenta, armo: runoja (Erzsebet Turmezein runoja Unkarista), 1973.  Huilunsoittaja: runoja 1895-1945 (Hermann Hessen runoja Saksasta), 1977.  Eliaan vaunuissa: runoja (Endre Adyn runoja Unkarista), 1977.   Rakkauden tie (Jörg Zinkin runoja Saksasta), 1980. Kutsu minua nimeltä: uskonnollista runoutta 1900-luvun Euroopassa, 1981.  Suurempi kuin sydämeni: uskonnollista runoutta 1900-luvun Euroopassa, 1982. Lähteenkirkas hiljaisuus: uskonnollista runoutta 1900-luvun Euroopassa, 1983.  Taivas irtosi maasta: unkarilaista lyriikkaa 1900-luvulta, 1986.  Laula leivästä ja ruusuista (Dorothee Söllen runoja Saksasta), 1987.  Kasvamme alaspäin: valikoima runoja (Erzsebet Tirmezein runoja Unkarista), 1988.  Sade hiekkaan (Mihaly Vacin runoja Unkarista), 1989

 

Yhteenveto Anna-Maija Raittilan kirjoittamista virsistä:

 

52 – Maria, Herran äiti. 94 – Nyt kansat kaikki laulakaamme.

104 – Pilvimuurista valo välähtää. 138 – Herra valtaistuimeltaan.

140 – Autuaita kaikki hengessänsä köyhät. 219 – Kasteen kirkas vesi on.

236 – Kätesi laske, Herramme. 442 – Herran ristin kantajiksi.

428 – Kiitos suuren Kuninkaan. 463 – Kanssa luomakuntansa.

498 – Nyt kulkee halki korpimaan. 510 – Sinä, Jeesus, ymmärrät.

523 – Loit, Herra, minut maailmaasi. 525 – Suurempi kuin sydämeni.

527 – Kun askeleeni hidastuu. 529 – Vieläkin Herra tuhlaa.

595 – Lähdimme liikkeelle.

 

Hän on tehnyt näihin virsikirjan virsiin uuden säkeistön: 55, 323, 494, 516 ja 565.

 

Elämänkerta

Mari Teinilä on kirjoittanut elämänkerran ”Anna-Maija Raittila: Luottamuksen pyhiinvaeltaja” (2001).