Suomalaisia 1800-luvulla syntyneitä taidemaalareita, osa 2

Johdanto

Esittelen vain lyhyesti 9 kuuluisaa tai vähemmän tunnettua suomalaista taidemaalaria. Edellisessä osassa esiteltiin taidemaalarit Werner Holmberg, Hjalmar Munsterhjelm, Albert Edelfelt, Elin Danielson-Gambogi ja Helene Schjerfbeck. Tällä kertaa esittelyt ovat lyhyempiä ja kullekin valitsemalleni taiteilijalle valitaan esiteltäväksi vain yksi teos. Tässä kirjoituksessa ovat seuraavat taidemaalarit:

  • Victoria Åberg,                  Fredrik Ahlstedt,
  • Arvid Liljelund,                  Maria Wiik,
  • Victor Westerholm,          Eero Järnefelt,
  • Venny Soldan-Brofeldt,   Pekka Halonen, 
  • Akseli Gallen-Kallela.

Taiteilijat on esitelty syntymävuoden mukaisessa järjestyksessä. Kaikki kirjallisuusviitteet on tällä kertaa jätetty pois.

 

1. Victoria Åberg     

Victor Åberg eli vuosina 1824 – 1892. Hän kuului merkittävimpiin Suomessa toimineisiin varhaisiin maisemamaalareihin. Hän kävi saksalaista tyttökoulua Haminassa ja toimi sen jälkeen kotiopettajattarena Mikkelissä. Taideopinnot hän aloitti Auguste J. Desmond nuoremman johdolla Porvoossa.

Muiden perheenjäsenten huolehtimisen takia, hän matkusti vasta 34-vuotiaana Düsseldorfiin. Koska Taideakatemia ei tuolloin vielä hyväksynyt naisia opiskelijoiksi, Åberg joutui etsimään itselleen yksityisopettajaa. Norjalainen Hans Gude johdatti Åbergin kohti luonnonhavaintoa pyrkivää maisemakuvaa. Vuonna 1860 valmistuneella teoksella ”Saksalainen maisema” hän voitti dukaattipalkinnon Suomen Taideyhdistyksen järjestämän vuoden 1861 kilpailun. Taideyhdistys osti teoksen. Muita merkittäviä hänen maalauksiaan ovat mm.  ”Näköala Olavinlinnaan” (1863) ja ”Longinkoski” (1870).

Myöhemmin hän opiskeli Dresdenissä Saksassa ja Italiassa, jonne hän jäi asumaan. Hän ei koskaan avioitunut vaan eli omistautuneena maalaustaiteelle ja filosofisille pohdinnoille.

Kuva 1. Victoria Åberg: Monrepos´n puisto Viipurissa. Kuvan lähde on wikipedia.org (maalauksen sijainti: Presidentinlinna).

 

2. Fredrik Ahlstedt

Fredrik Ahlstedt eli vuosina 1839 – 1901. Hän opiskeli Tukholman taideakatemiassa Ruotsissa vuosina 1866 – 1868 ja Düsseldorfissa Saksassa 1869 – 1870. Maisemien ja merimaisemien ohella Ahlstedt maalasi muotokuvia.

Ahlstedt oli myös merkittävä taideopettaja. Hän toimi piirustuksenopettajana sekä Turussa että Helsingissä. Hän oli Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulun opettaja ja johtaja vuosina 1876-1893. Hän oli Helsingin yliopiston piirustuksenopettaja 1892-1901.

Fredrik Ahlstedtin vaimo Nina oli myös taiteilija. Vaikka heillä oli monta lasta, hän onnistui jatkamaan omaa taiteilijan uraansa, mikä oli harvinaista siihen aikana.

 

Kuva 2. Fredrik Ahlstedt: On tyyni nyt 1896. Kuvan lähde on wikipedia.org (Turun taidemuseo).

 

3. Arvid Liljelund

Arvid Liljelund eli vuosina 1844 – 1899. Hän jatkoi perusopintojen jälkeen opintojaan Düsseldorfin taideakatemiassa Saksassa 1866-1869. Hän toimi opettajana Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1869-1876. Myöhemmin hän oli opettajana Viipurin Taiteen ystävien piirustuskoulussa 1891-1899.

Liljelund sai Pietarin taideakatemian arvonimen Ensiluokan taiteilija. Hän sai pronssimitalin Pariisin maailmannäyttelyssä 1878.  Hän maalasi tarkkoja kansatieteellisiä kuvauksia talonpoikaistupien sisustuksesta ja kansanpukuja käyttävistä ihmisistä. Hän teki kesäisin maisemamaalauksia syntymäkaupunkinsa Uudenkaupungin saaristossa.

Kuva 3. Arvid Liljelundin omakuva vuodelta 1878. Kuvan lähde on wikipedia.org (Hämeenlinnan taidemuseo).

 

4. Maria Wiik

Maria Wiik eli vuosina 1853 – 1928. Hän opiskeli taidetta kotimaassa vuosina 1873-1875. Hän jatkoi taideopintojaan Pariisissa vuosina 1975-1876. Seuraavat Pariisin matkansa hän teki vuosina 1877-1880, 1881-1882 ja 1883. Maria Wiik matkusti 1887-1888 St Ivesiin Englantiin ja vuonna 1895 Italiaan. Matkojen myötä Wiikin teoksiin tuli lisää psykologista tarkkuutta ja tunnelmallisuutta.

Maria Wiik on palkittu taiteilija. Hän on saanut muun muassa Suomen Taideyhdistyksen dukaattipalkinnon Yleisessä taidenäyttelyssä Helsingissä vuonna 1885. Hänen maalauksensa ”Maailmalle palkittiin Pariisin maailmannäyttelyssä pronssimitalilla vuonna 1900.

Elämänsä loppuvuodet Maria Wiik vietti kotimaassa.

Kuva 4. Maria Wiik: Kirkossa 1884. Kuvan lähde on wikipedia.org (Ateneumin taidemuseo).

 

5. Victor Westerholm

Victor Westerholm eli vuosina 1860 – 1919. Hän opiskeli Düsseldorfissa ja lyhyesti myös Pariisissa. Westerholmin taidetta vuosina 1881-1886 leimasi ulkoilmarealismin taidesuunta. Varsinkin Westerholmin työ ”Eckerön postilaituri” (1885) ilmentää tätä. Ranskan matkalla 1882 saadut vaikutteet veivät Westerholmin impressionismiin.

Vuodesta 1893 Westerholm siirtyi uusromantiikkaan. Sen jälkeen hän kiinnostui Kymijoen ja muiden jokimaisemien kuvaamisesta erityisesti talviasussaan. Victor Westerholm opetti Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa Turussa 1880-luvulla ja oli koulun johtaja useamman vuosikymmenen ajan. Hän oli myös Turun taidemuseon ensimmäinen intendentti vuosina 1891-1919.

Wäinö Aaltosen tekemä Westerholmin muotokuvaveistos paljastettiin vuonna 1927  Turun taidemuseon portaikon oikealla puolella.

Kuva 5. Victor Westerholm: lehmiä koivumetsässä 1886. Kuvan lähde on wikipedia.org (Turun taidemuseo).

 

6. Eero Järnefelt

Eero Järnefelt eli vuosina 1863 – 1937. Opiskeltuaan ensin maalausta Taideyhdistyksen piirustuskoulussa hän jatkoi opintojaan Pietarin taideakatemiassa 1883-1886 ja Pariisissa Académie Julianissa 1886-1888. Hän teki myöhemmin opintomatkoja Italiaan ja Krimille. Järnefelt toimi Helsingin yliopiston piirustussalin opettajana vuosina 1902-1928. Hän sai professorin arvonimen 1912.

Järnefelt sai vaimonsa Suomalaisen teatterin näyttelijän Saimi Swanin kanssa viisi lasta.

Hänen tunnetuimpia töitä olivat maalaukset Kolin maisemista ja muotokuvat aikansa merkkihenkilöistä. Ensimmäisen kerran Järnefelt kävi Pohjois-Karjalan Kolilla taiteilija Venny Soldan-Brofeldtin ja kirjailija Juhani Ahon kanssa. Järnefelt rakennutti Tuusulanjärven rantaan arkkitehti Usko Nyströmin suunnitteleman Suviranta-nimisen taiteilijakodin. Järnefelt on haudattu Helsingin Hietaniemen hautausmaalle.

 

Kuva 6. Eero Järnefelt: Taiteilijan pojan Heikki Järnefeltin muotokuva 1897. Kuvan lähde on wikipedia.org (Museovirasto).

 

7. Venny Soldan-Brofeldt

Venny Soldan-Brofeldt eli vuosina 1863 – 1945. Hän oli taidemaalari ja samalla korusuunnittelija. Lisäksi hän kuvitti lastenkirjoja. Hänen isänsä August Soldan tuki tyttärensä taiteellisia pyrkimyksiä. Hän kävi Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulua Helsingissä. Hän sai yksityisopetusta Maria Wiikiltä. Hän opiskeli myös Pietarissa ja Pariisissa. Palattuaan opintomatkalta Espanjaan ja Italiaan hän toimi Helsingissä taideopettajana.

Hän oli naimisissa kirjailija Juhani Ahon kanssa. Taiteilijan sukunimen toinen osa johtuu siitä, että Juhani Aho oli silloin vielä nimeltään Juhani Brofeldt. Venny Soldan-Brofeldtin teos ”Heränneitä” (1900) palkittiin Pariisin maailmannäyttelyssä.

Hänet on haudattu omasta toivomuksestaan Soldanin sukuhautaan Hietaniemen hautausmaalle Helsinkiin, eikä Juhani Ahon viereen Iisalmessa.

 

Kuva 7. Venny Soldan-Brofeldt: Pojat luodolla 1898- Kuvan lähde on jarvenpaantaidemuseo.fi (Järvenpään taidemuseo).

 

8. Pekka Halonen

Pekka Halonen eli vuosina 1865 – 1933. Hänet tunnetaan etenkin talvista luontoa ja lumista metsää kuvaavista maisemamaalauksista. Hän on maalannut myös alttaritauluja ja kansanelämänkuvauksia. Halonen opiskeli Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1886-1890. Hänen opettajinaan olivat Carl Jahn ja Fredrik Ahlstedt.

Hän opiskeli ranskaa ja otti sitä varten yksityistunteja vuonna 1890. Saman vuoden syksyllä hän lähti Pariisiin opiskelemaan Académie Julianiassa. Hän palasi Lapinlahdelle ja maalasi läpimurtoteoksensa ”Niittomiehet”, joka oli esillä syksyllä 1891 Suomen Taiteilijain ensimmäisessä näyttelyssä. Hän jatkoi opintojaan Pariisissa ja palatessa keväällä 1892 Suomeen hän tutustui tulevaan puolisoonsa Maija Mäkiseen. Heidät vihittiin tytön vanhempien taiteilijaa kohtaan osoittaman vastustuksen vuoksi vasta vuonna 1895. Saman vuoden keväällä aviopari teki vaellusmatkan Karjalasta Kainuuseen. Matka päättyi Paltamoon, jossa Halonen maalasi taulun ”Neiet niemien nenässä” (taulun malleina sisar ja vaimo).

 

Kuva 8. Pekka Halonen: Aurinkoinen talvimaisema 1911. Kuvan lähde on wikipedia.org (Kansallisgalleria).

 

9. Akseli Gallen-Kallela

Akseli Gallen-Kallela eli vuosina 1865 – 1931. Hän aloitti uransa realistisilla kansankuvauksilla, mutta siirtyi myöhemmin romanttisiin Kalevala- ja Karjala-aiheisiin. Päätettyään vuonna 1884 Taideyhdistyksen piirustuskoulun Akseli Gallén matkusti Pariisiin. Kesällä 1885 Gallén saapui takaisin Suomeen ja teki Salossa naturalistisen teoksen ”Akka ja kissa”.

Axel Gallén teki avioiduttuaan Mary Elena Slöörin kanssa 1890 häämatkan Kuhmoon ja Vienan Karjalaan. Pariisin maailmannäyttelyssä 1900 esiteltiin hänen suunnittelemansa ”Liekki”-ryijy. Sitä pidettiin ensimmäisenä modernina taideryijynä. Sen lisäksi hän maalasi paviljongin kattoon Kaleva-aiheiset freskot. Vuonna 1919 perustettu Kalevalaseura otti tehtäväkseen kuvituksen edistämisen. Taiteilija suunnitteli Suur-Kalevalana tunnettua mittavaa kuvitetun Kalevalan toteuttamista useiden vuosikymmenen ajan.

Taiteilija suunnitteli ja rakennutti 1911-1913 Espooseen Tarvaspäähän ateljeekodin. Hänellä oli myös Kalela-niminen erämaa-ateljee Ruovedellä- Hän teki paljon ulkomaanmatkoja.

Akseli Gallen-Kallelan patsas on hänen syntymäkaupunkinsa Porin Pohjoispuistossa sijaitseva näköismonumentti. Sen suunnitteli kuvanveistäjä Heikki Nieminen.

 

Kuva 9. Akseli Gallen-Kallela: Poika ja varis 1884. Kuvan lähde on wikipedia.org (Kansallisgalleria).

Eino Tienari
Oulu

Työskentelin koko työurani Oulun yliopistossa. Olen kirjoittanut omaa blogia syyskuusta 2019 alkaen 3 eri alustalla. Olen kiinnostunut sotahistoriasta, yleisestä historiasta, musiikista, tietokirjoista, kirjallisuudesta ja puutarhanhoidosta. Lisäksi luen joskus runoja. Maaliskuusta 2024 alkaen kirjoitan vain Vapaavuoro-osastoon enkä enää Puheenvuoro-osastoon.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu