Suon villi laulu, kirja

Luin Delia Owensin esikoisromaanin

Suon villi laulu (Wsoy,2020), 416 sivua

Olin nähnyt jo aikaisemmin saman elokuvana. Kirjaa lukiessa tällä tavalla tuli verranneeksi sitä elokuvaan. Huomasin pieniä eroja tapahtumissa ilmeisesti siitä syystä, että elokuvassa on vaikea näyttää esimerkiksi sanomalehden lukemista. Elokuvassa kirjan mukaan lehdessä luettu uutinen sanottiin päähenkilölle suoraan kasvoista kasvoihin. Se teki tilanteen jännittävämmäksi.

On kyse tytön, nuoren neidon, nuoren kauniin naisen … selviytymistarinasta suon keskellä talossa yksin omin voimin. Samalla hänen oli kestettävä ihmisten vihamielinen suhtautuminen itseensä. Vain muutamat ihmiset olivat hänelle ystävällisiä koettaen auttaa häntä selviytymään omin voimin.

Hän halusi olla yksin. Siksi hän joutui puolustautumaan väkivaltaisen päällekarkauksen edessä. Hän ymmärsi vasta silloin, mitä hänen oma äitinsä oli joutunut kestämään. Myös hänen äitinsä oli väkivallan uhri ja jätti tyttärensä hänen ollessaan vielä pieni lapsi elämään pelottavan äkkipikaisen isänsä kanssa.

Tämä nainen oli taiteellisesti lahjakas. Hän oli perehtynyt ympärillään olevaan suoperäiseen luontoon tarkasti. Siitä tuli hänen elämänuransa. Hänestä tuli luontoa kuvaava tietokirjailija.

Kirjan viimeiset sivut olivat jännittävä. Siinä toistuu monissa kirjoissa ja elokuvassa tuttu oikeudenkäynnin draama. On tuomari, syyttäjä ja puolustusasianajaja. Oikeuden päätöstä ei voinut tietää etukäteen. Lukemalla tuon kirjan tiedät, kuinka siinä kävi.

Eino Tienari
Oulu

Työskentelin koko työurani Oulun yliopistossa. Olen kirjoittanut omaa blogia syyskuusta 2019 alkaen 3 eri alustalla. Olen kiinnostunut sotahistoriasta, yleisestä historiasta, musiikista, tietokirjoista, kirjallisuudesta ja puutarhanhoidosta. Lisäksi luen joskus runoja. Maaliskuusta 2024 alkaen kirjoitan vain Vapaavuoro-osastoon enkä enää Puheenvuoro-osastoon.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu