Virolaisen Jaan Krossin romaaneja

JAAN KRROSSIN ROMAANIT

niiden julkaisemisen järjestyksessä

 1. Keisarin hullu, 1982 ja 2020

Kirja kertoo liiviläisestä aatelisesta Timotheus von Bockista, joka eli 1787-1836. Päiväkirjamaiseen tyyliin kirjoitetun kirjan kertojana on von Bockin vaimon veli Jakob. Tämä kirja oli Jaan Krossin kansainvälinen läpimurtoteos. Päähenkilö on todellinen historiallinen henkilö, joka oli Virossa erään kartanon herra. Mielipiteidensä vuoksi von Bock leimattiin hulluksi ja hänet tuomittiin vankilaan.

Bockin arvoituksellisten vaiheiden pohjalta Jaan Kross kirjoitti monitasoisen teoksen, jonka kertojana on Bockin lanko ja entinen virolainen maaorja Jakob Mättik. Timotheuksen, hänen epäsäätyisen vaimonsa Eevan ja Jakobin vaiheissa sekoittuvat historialliset tositapahtumat ja taitavasti luotu sepite.

 2. Pietarin tiellä, 1984

Tämä historiallinen romaani kertoo pohjoiseestiläisen Rakvere-nimisen paikkakunnan taistelusta vanhojen kaupunkioikeuksien puolesta. Eletään 1700-luvun jälkipuoliskolla. Kaupunki on sodissa tuhottu miltei olemattomiin.  Tiesenhausenit haluavat liittää kaupungin maat kartanonsa alueisiin ja tehdä kaupunkilaisistamaaorjiaan.

Tarina kerrotaan vallanhimoisen Tiesenhausenin suvun perheen kotiopettajan Berend Falckin näkökulmasta. Tämä kotiopettaja auttaa paikkakuntalaisia oikeuksiensa palauttamisessa omaa työnantajaansa vastaan. Samalla kirjassa on rakkaustarina kotiopettajan kielletystä suhteesta toisen miehen vaimoon.

 3. Kolmannet vuoret, 1985

Kerrotaan 1800-luvun lopun Tallinnasta. Virolainen Johann Köler on noussut Pietarissa hovimaalariksi. Taiteilija on saanut valmiiksi alttarimaalauksen kirkkoon, mutta kartanonherra Rudolf von Gerner uhkaa tehdä tyhjäksi tämän suurtyön.

Romaani on kuvaus vallankäyttäjistä ja valtaan alistettavista. Asetelma kasvaa teräväksi kuvaukseksi oikeasta ja väärästä, aidosta ja epäaidosta. Kirjan nimi aktivoi lukijan miettimään, mitä historiallisia ja mitä kuvallisia merkityksiä kolmannet vuoret voivat saada. Kirjan liitteessä dosentti Pekka Lilja esittelee sekä kirjailijan että taidemaalari Kölerin.

 4. Professori Martensin lähtö, 1986

Romaani kertoo virolaissyntyisen Venäjän keisarikunnan palveluksessa työskennelleen diplomaatin ja oikeustieteilijän Friedrich Martensin elämästä. Hän eli vuosina 1845-1909. Teoksen tapahtumat sijoittuvat Martensin viimeiselle junamatkalle, joka päättyy hänen kuolemaansa Valgan rautatieasemalla. Matkalla päähenkilö tapaa Helsingin yliopistossa opiskelleen nuoren virolaisen naisen, Hella Vuolijoen.

Tätä kirjaa on esitelty huomionarvoisena Martensin elämänkertana, vaikka kyseessä on fiktiivinen teos. Kross on historian tutkimuksessa todettu perehtyneen erittäin perusteellisesti Martensin elämään, vaikka kirjassa onkin joitain selviä poikkeamia todellisista tapahtumista.

  5. Syvyydestä, 1989

Jaan Kross oli nuori oikeustieteilijä ja Tarton yliopiston opettaja, kun hänet pidätettiin vuonna 1946. Kahdeksan vuoden työleiri- ja karkotusajan jälkeen hän saa palata Viroon. Romaanin päähenkilö on kuitenkin Peeter Mirk, joka on kirjailijan itsensä näköinen mies. Hän tekee Stalinin kuoleman jälkeisessä Tallinnassa vuonna 1954 havaintoja rappeutuvista katunäkymistä ja kansan mielialoista.

Mirk päätyy lapiomieheksi arkeologisille kaivauksille. Eräänä päivänä hän tekee sensaatiomaisen löydön. Keskiaikaisen arkkipiispan salainen käsikirjoitus osoittautuu tulenaraksi. Mark piilottaa sen ja suunnittelee tekstin säilyttämistä parempiin aikoihin. Kirja kertoo paljon Stalinin terrorin jälkeisestä ilmapiiristä ja ihmisluonnosta yleensä.

Kuva 1. Jaan Krossin muistomerkki pystytettiin vuonna 2022 Tallinnassa. Kuvan lähde on navicup.com.

 6. Vastatuulen laiva, 1990

Teos on kuvaus maailmankuulun keksijän ja kaukoputken peilin hiojan Bernhard Schmidtin elämästä. Kirjailija on rakentanut pala palalta kuvan miehestä aikakauden ja tutkijanintohimon paineissa. Jaan Kross on tutkinut lähteensä ja haastatellut elossa olevia aikalaisia. Tämä tähtitieteilijä pystyi käyttämään vain vasenta kättään. Vuonna 1930 Schmidt keksi uudentyyppisen kaukoputken.

Luodakseen joitain suurta ihmisen on luovuttava paljoista, myös rakkaudesta. Siinä on rinnan faktaa ja fiktiota kuten Krossin romaaneissa on tapana olla.

 7. Kuningasajatus, 1993

Romaanin päähenkilö Jüri Vilms taisteli vuonna 1918 Virolle itsenäisyyttä saksalaisia ja venäläisiä vastaan. Saadakseen tukea Virolle hänen oli matkustettava länteen. Hän pääsi pohjoiseen yli Suomenlahden jäiden, mutta Suomea pitemmälle hän ei päässyt. Parikymmentä vuotta myöhemmin Vilmsin vaiheita tutkii nuori historioitsija, joka on kirjan kertoja.

Krossin romaani on taidokas kuvaus kolmesta erilaisesta miehestä, joista jokaisella oli oma kuningasajatuksensa. Tarinoiden lomassa kulkee kaksinkertainen rakkauskertomus.

 8. Mesmerin piiri, 1997

Nuori Jaan Sirkel ja hänen parhaat ystävänsä saavat Tarton yliopistoon mennessään opastajakseen oikeustieteen opiskelijan, joka on opinnoissaan pidemmälle edistynyt mestariurheilija Indrel Tarma. Aluksi opiskelijaelämä on iloista ja vapaata. Kun poliittinen ilmapiiri kiristyy, opiskelijat ottavat kantaa asioihin. Sitten kriittiset mielipiteensä julki tuonut Indrek Tarma katoaa äkkiä.

Jaan Kross kuvaa ilmapiirin muutosta, nuorten opiskelijoiden kasvamista mielipiteistään vastaaviksi miehiksi. Nuorten miesten ajatuksia vie myös rakkaus erääseen naiseen.

 9. Paikallaanlento: Ullo Paerandin romaani, 1999

Jaan Kross kertoo kirjassaan erikoisen virolaisen ihmiskohtalon. Ullo Paerand on perheensä jättäneen suurliikemiehen köyhyydessä kasvanut poika. Hän oli runoilija, joka pääministerin sihteerinä joutui seuraamaan Viron itsenäisyyden menetystä, sen viimeisiä epätoivoisia taisteluja. Hän päättää jäädä neuvostomaaksi muuttuvaan Viroon ja piiloutuu sisäiseen maanpakoon tehtaan työläiseksi.

 10. Wikmanin pojat, 2001

Tämä romaani ilmestyi Virossa vuonna 1988, kun virolaisten vuosikymmeniä elänyt haave valtiollisen itsenäisyyden palauttamisesta alkoi käydä toteen. Neuvostovallan romahdus oli jo näköpiirissä. Aikuistuvien koulupoikien elämä tapahtuu oikeassa elämässä Jakob Westholmin lyseossa, joka on romaanissa Wikmanin lyseo. Klassiseen eurooppalaiseen sivistysihanteeseen ja isänmaalliseen henkeen kasvatettuja koulun poikia ei saatu luopumaan inhimillisyydestä. Sitä yritti sekä Hitlerin kasallissosialismi että Stalinin kommunismi.

Wikmanin pojat on monitahoinen kuvaus yksilöistä yhteiskunnallisten myllerrysten keskellä, ylistyslaulu sivistyksen voimalle.

Kuva 2. Jaan Krossin romaanin ”Uppiniskaisuuden kronikka” kansikuva. Kuvan lähde on bookbeat.com.

 11. Uppiniskaisuuden kronikka, 2003

Tätä vironkielisenä neliosaisena ilmestynyttä romaania on pidetty Jaan Krossin pääteoksena. Se sijoittuu 1500-luvun jälkipuolen Tallinnaan. Romaani kertoo talonpoikaisen nousukkaan, papin, kirkkoherran ja kronikoitsijan Balthasar Russowin elämäntarinan. Teos on myös kuvaus Tallinnasta ja Liivinmaan sodasta 1500-luvun jälkipuoliskolla.

Tämä kirja pursuaa rikkaita historiallisia yksityiskohtia niin Viron kuin Ruotsi-Suomenkin vaiheista, jotka Kross nivoo luontevasti Russowin tarinaan. Teoksella on paikkansa myös suurten kaupunkiromaanien joukossa: se on kunnianosoitus omanarvontuntoiselle hansakaupungille Tallinnalle.

 12. Tahtamaa, 2012

Tämä on Jaan Krossin viimeiseksi jäänyt romaani, jonka 80-vuotias kirjailija julkaisi vuonna 2001. Se on hänen ainoa romaaninsa, joka käsittelee Viron uutta itsenäisyyden aikaa eli 1990-lukua. Romaani päähenkilö on kirjallisuusmies Aabel Haljand, joka hankkii takaisin omistukseensa isoisänsä Saarenmaalla sijaitsevan Tahtamaa-nimisen maatilan.

Selviää, että meren rannalla olevalla maatilalla on aarre – suuri esiintymä merimutaa, jota voi käyttää lääkinnällisiin tarkoituksiin. Tilalle päätetään lopulta perustaa terveyskylpyä, joka käyttää paikalla esiintyvää merimutaa.

 13. Taivaankivi, 2020

Tämä lyhyt romaani ilmestyi Virossa vuonna 1975. Sen päähenkilöinä ovat Viron 1800-luvun varhaiset kansalliset merkkihenkilöt. Kirjan julkaisi Tuglas-seura Jaan Krossin syntymän satavuotispäivän kunniaksi.

Kross käyttää siinä taitavasti monologikerrontaa. Kertojina ovat viron kielen tutkija Otto Wilhwlm Masing, hänen italialaissyntyinen vaimonsa Caroline Antoinette Piccaluga ja virolaissyntyinen kielitieteen opiskelija ja runoilija Kristjan Jaak Peterson. Kummankin miehen monologeissa nousevat esiin heräävä virolaisuus, sen kielen ja Venäjän balttilaisen provinssiyhteiskunnan kipeät kysymykset.

Kuva 3. Romaanin ”Taivaankivi” kansikuva. Kuvan lähde on tarukirja.blogspot.com.