Virolaisen kirjailijan Jaan Krossin elämä ja teokset

Jaan Kross, 1920 – 2007

Jaan Kross oli virolainen kirjailija, joka oli nuorempana myös runoilija.

Tallinnassa konesepän pojaksi syntynyt ja Kalamajassa lapsuutensa viettänyt Kross kävi edistysmielistä Westholmin poikalyseota. Hän valmistui 1944 Tarton yliopistosta lakimieheksi. Krossia on vaikea nähdä puhtaasti työläiskirjailijana, sillä tietty akateemisuus ja humanistinen sivistysihanne on vahvasti läsnä hänen teoksissaan. Kross sai ensimmäiset runonsa julki tarttolaisessa sanomalehdessä jo 18-vuotiaana.

Saksalaiset miehittäjät vangitsivat hänet virolaiseen vastarintaliikkeeseen osallistumisen takia vuonna 1944. Hän myös pakoili saksalaisten järjestämiä virolaisten miesten kutsuntoja. Vuonna 1946 neuvostoliittolaiset vangitsivat kansallismielisyydestä syytetyn Krossin, joka joutui vankileirille ja tuli myöhemmin karkotetuksi Siperiaan.

Vapauduttuaan 1954 Kross palasi Neuvosto-Viroon, jossa hän aloitti uran runoilijana ja kääntäjänä. Hänet tunnetaan erityisesti Viron historiaa käsittelevistä historiallisista romaaneistaan, joiden kirjoittamisen hän aloitti 1970-luvulla. Niihin kuuluvat muun muassa ”Uppiniskaisuuden kronikka” ja ”Keisarin hullu”. Häntä pidetään yhtenä Viron kansainvälisesti tunnetuimpana kirjailijana.

Hän koki myös Viron uuden itsenäisyyden ajan vuodesta 1991 lähtien. Hänestä tuli syyskuussa 1992 valitun riigikogun (yksikamarisen parlamentin) jäsen, mutta syyskuussa 1993 hän erosi siitä.

Jaan Kross oli naimisissa kolmesti. Krossin viimeisin puoliso oli vuodesta 1958 lähtien virolainen runoilija, kääntäjä ja lastenkirjailija Ellen Niit (1928-2016).

Kross sai ensimmäisen Suomessa myönnetyn  Eeva Joenpelto -palkinnon vuonna 1988.

 

Kuva 1. Kirjailija Jaan Kross. Kuvan lähde on Tuglas-seuran arkisto (valokuvaaja: Harald Lepikson).

 

Lyhyt kuvaus Jaan Krossista ja hänen tuotannostaan löytyy kirjasta:

  • Joni Kärki: Virolaisia nykykirjailijoita (Gummerus, 2007), sivut 54-63.

Kirjailijan elämänkerta:

  • Salokannel, Juhani: Sivistystahto – Jaan Kross, hänen teoksensa ja virolaisuus (WSOY, 2008), 506 sivua.

Kirjailijan itse kirjoittamat muistelmat:

  • Rakkaat kanssavaeltajat osa I (WSOY, 2005), 701 sivua, alkuperäinen julkaistu 2003.
  • Rakkaat kanssavaeltajat osa II (WSOY, 2010), 520 sivua, alkuperäinen julkaistu 2008.         

Tässä on hänen kirjoittamiaan suomennettuja romaanejaan:

  • Keisarin hullu (WSOY, 1982 ja 2010), 409 sivua, alkuperäinen julkaistu 1978.
  • Pietarin tiellä (WSOY, 1984), 390 sivua, alkuperäinen julkaistu 1982.
  • Kolmannet vuoret (Pohjoinen, 1985), alkuperäinen julkaistu 1975.
  • Professori Martensin lähtö (WSOY, 1986), 373 sivua, alkuperäinen julkaistu 1984.
  • Vastatuulen laiva (WSOY, 1990), 429 sivua, alkuperäinen julkaistu 1987.
  • Kuningasajatus (WSOY, 1993), 411 sivua, alkuperäinen julkaistu 1993.
  • Mesmerin piiri (WSOY, 1997), 539 sivua, alkuperäinen julkaistu 1995.
  • Wikmanin pojat (Kirja-Aurora, 2001), 542 sivua, alkuperäinen julkaistu 1988.
  • Syvyydestä (WSOY, 1989), 300 sivua, alkuperäinen julkaistu 1989.
  • Paikalaanlento: Ullo Paerandin romaani (WSOY, 1999), 420 sivua, alkuperäinen julkaistu 1998.
  • Uppiniskaisuuden kronikka (WSOY, 2003), 1245 sivua, alkuperäinen 4 osassa vuosina 1970-1980.
  • Tahtamaa (Moreeni, 2012), 335 sivua, alkuperäinen julkaistu 2001.
  • Taivaankivi (Tuglas-seura, 2020), 183 sivua, alkuperäinen julkaistu 1973.

Hän kirjoitti myös novellikokoelmia, joista on suomennettu:

  • Kleion silmien alla (Pohjoinen, 1987 ja Moreeni, 2012), 252/261 sivua, alkuperäinen julkaistu 1972.
  • Silmien avaamisen päivä (WSOY, 1991), 275 sivua, koottu useista novellikokoelmista.
  • Halleluja: kymmenen novellia (WSOY, 2001), 333 sivua, koottu useista novellikokoelmista.
  • Sattumien summa (Moreeni, 2013), 307 sivua, koottu useista novellikokoelmista.

 

Kuva 2. Kirjailija Jaan Krossin muistelmat – Rakkaat kanssavaeltaja, osat I ja II (kuvan lähde on kampinkirjakauppa.fi).

 

JAAN KROSS RUNOILIJANA

 

Hänen ainoan suomenkielisen runokokoelmansa on suomentanut Jouko Vanhanen:

  • Maailman löytäminen (Tallinna-kustannus Oy, 2020), 38 sivua.

Sen runot ovat ilmestyneet alun perin Virossa kokoelman ”Kivist viiulud” (1964) osana.

Jouko Vanhasen suomentamia runoja kokoelmasta ”Maailman löytäminen”:

1

Mutta siitä huolimatta päästään perille.
Sillä jokainen pääsee jossain määrin perille
ja löytää uuden maailman, uuden mantereen, uuden saaren,
uuden luodon, vaikka uuden riuttarivin,
uuden jalansijan maata ajatusta ja sydäntä varten.

2

Kun katson rakastettuani silmiin,
hyvä maailma alkaa
virrata lävitseni.

3

Kaikki ihmiset ovat syntyneet
sinisen meren rannalla.

Kaikkien isät
ovat kumartuneet kangaspuiden ylle
kutomaan kangasta
lasten jatkettavaksi.

Kaikki lapset juoksevat kangaspuiden kolkkeesta
sinisen meren rannalle katsomaan,
varpaat vedessä,
miten laivat katoavat näköpiirin taakse.

Sillä lasten on juostava sinne
ja laivojen on kadottava sinne
ja varpaiden on kastuttava.

 

Seuraavana on lueteltu Virossa ilmestyneet Jaan Krossin vironkieliset runoteokset, joita ei ole suomennettu:

  • Söerikastaja (1958).
  • Lauljad laevööridel (1966).
  • Vilm teeb toredaid asju (1969).
  • Voog ja kolmpii (1971).

 

 

Eino Tienari
Oulu

Työskentelin koko työurani Oulun yliopistossa. Olen kirjoittanut omaa blogia syyskuusta 2019 alkaen 3 eri alustalla. Olen kiinnostunut sotahistoriasta, yleisestä historiasta, musiikin kuuntelusta, pianonsoitosta, tietokirjoista, kirjallisuudesta ja puutarhanhoidosta. Lisäksi luen joskus runoja.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu