Udmurtian kansallishymnin sanoittaja on kuollut

Udmurttilainen folkloristi, professori Tatjana Vladykina (8.9.1953-4.5.2024) on poistunut keskuudestamme yllättäen. Tatjana Vladykina oli yksi Venäjän ja suomalais-ugrilaisen maailman tärkeimmistä ja tunnetuimmista kansanrunouden tutkijoista.

Tatjana Vladykina oli filologian tohtori, folkloristiikan professori, Udmurtian tasavallan valtionpalkinnon saaja, Suomalais-ugrilaisen Seuran ulkomainen kunniajäsen, ”Udmurtian sielu” -palkinnon saaja. Hän työskenteli johtavana tutkijana Udmurtian historian, kielen ja kirjallisuuden instituutissa. Hänen tieteellisen toimintansa keskiössä oli udmurttien perinteinen kulttuuri, udmurttien kansanperinteen genret ja järjestelmä.

Hän valmistui Udmurtin valtionyliopistosta vuonna 1975, ja vuosina 1975–1978 hän oli tohtoriopiskelija Tarton yliopistossa. Hän keräsi ja julkaisi udmurtilaista kansanperinnettä vuodesta 1972 lähtien. Vuodesta 1978 lähtien hän järjesti retkiä kansanrunouden ja kansatieteellisen materiaalin keräämiseksi. Hän johti udmurttilaisen kansanrunouskokoelman keräämistä ja julkaisemista, sekä alan kirjasarjojen toimittamista. Tatjana Vladykina kirjoitti yli 300 julkaisua: monografioita, tieteellisiä artikkeleita, yleistajuisia julkaisuja ja oppineuvoja.

Hän toimitti kymmeniä tieteellisiä kirjoja, jotka käsittelevät udmurttien kansanperinnettä sekä myös muita Volgan alueen kansoja ja suomalais-ugrilaisia ​​sukukansoja laajemminkin. Henkilökohtaisesti muistan hänet vuodesta 1997 alkaen, jolloin hän muiden huippututkijoiden tavoin piti minulle yksityisluentoja omalta alaltaan.

Yksi tärkeimmistä Vladykinan ansioista on Udmurtian tasavallan kansallislaulun udmurtinkieliset sanat. Kohdasta, jossa aurinko sytyttää pihlajan, tulee mieleeni ensimmäinen tapaaminen Vladykinan kanssa: Luennolla sivuttiin pihlajaa kansanperinteessä ja luento päättyi teehetkeen, johon kuului tiedenaisen itsensä perinteiseen tapaa tekemä pihlajanmarjahillo. Hän tiesi, miten siitä saa liian karvauden pois. Udmurtian kansallishymni, joka perustuu Kamajokea ylistävään lauluun, oli pitkään ilman sanoja. Sävel syntyi ensin, sitten sanat Vladykinan ansiosta. Prosessi oli siis päinvastainen kuin oman laulumme kohdalla.

Vladykinan sanat voi kuulla jokaisesta versiosta. Hymniä sanoineen kaikkineen pidetään yleisesti varsin onnistuneena:

 

Esa-Jussi Salminen
Multia

ORCID-tunniste: https://orcid.org/0000-0002-8694-9094

Toimittaja, sukukansa-asiantuntija, entinen suomentaja
Koska maailma ei ole kiinnostunut suomalais-ugrilaisesta kirjallisuudesta enkä voi saada työlleni rahoitusta, en suomenna tällä hetkellä.

ALKUKOTI-LEHDEN PÄÄTOIMITTAJA

Sukukansojen ystävät ry:n hallituksen jäsen.
http://sukukansojenystavat.fi/index.php/jaseneksi/

Kirjoittamani tietokirja ja matkaopas Sankarimatkailijan Marinmaa ja Udmurtia julkaistiin heinäkuussa 2023 Sankarimatkailijan matkakirjasarjassa.

FM suomalais-ugrilaisesta kielentutkimuksesta.

Olen työskennellyt opetustehtävissä Joshkar-Olassa, Kolozsvárissa ja Izhevskissä.

Popularisoin sukukansoja yleistajuisilla kirjoituksilla.

Vuodesta 2009 alkaen on ilmestynyt useita suomentamiani udmurttilaisen ja marilaisen kirjallisuuden teoksia, esim. Dorvyzhy, käännökset Volga-antologiassa ja Bjarmia-antologiassa.
Vuonna 2020 ilmestyi teos Murskautuneet tähdet, jossa 400 sivua suomentamiani udmurttilaisia novelleja.

Tulossa viimeisenä on vielä udmurttilaista rikoskirjallisuutta ja ensimmäinen udmurtinkielinen romaani Raskas ies vuodelta 1929.
Koska maailma ei ole kiinnostunut suomalais-ugrilaisesta kirjallisuudesta enkä voi saada työlleni rahoitusta, en suomenna tällä hetkellä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu