Udmurtian kansallisteatterin alkulähteillä

Udmurtian kansallisteatterin historia alkoi vuonna 1931 Gavrilovin näytelmällä. Teatteri ulkoa kadulta 12.10.2019. Tämänkin syksyn repertuaarissa on Gavrilovin Kaikuva syksy 23. marraskuuta.

Ignati Gavrilovin  näytelmän Valojoen uoma kohisee esityksellä 7. helmikuuta vuonna 1931 alkoi Udmurtian kansallisteatterin toiminta. Puolue oli edellisenä vuonna pyytänyt nuorukaista kirjoittamaan tapausta varten näytelmän. Aika oli hyvin ristiriitaista, koska osa älymystöstä oli joutumassa tapettavaksi, mutta kulttuuri-insitituutiot ja tasavallat sinänsä saivat syntyä ja kukoistaa.

Gavrilovilla on ikuisesti sija udmurttien suurmiehenä erityisesti näytelmäkirjailijana ja Udmurtian kansallisteatterin taiteellisena johtajana ja myöhemmin johtajana. Hän loi yhteensä nelisenkymmentä näytelmää, jotka kaikki käsittelevät udmurttien eri historian vaiheita. Hän oli todella kansallisnäytelmäkirjailija. Lisäksi hän monien udmurttilaisen modernin kulttuurin systemaattisten luojien tapaan käänsi ahkerasti udmurtiksi maailmankirjallisuuden näytelmiä. Tämä on juuri sitä udmurttilaisen korkeakultturin historiaa ja saavutuksia, joita suomalaiset eivät kykene edelleenkään juuri orientoitumaan käsittämään: suhteemme olivat sata vuotta poikki.

Ignati Gavrilovitš Gavrilov syntyi Udmurtian Možgan piirin Baddzym Sibyssä 30.03.1912 ja kuoli  4.12.1973 Iževskissä. Näytelmien lisäksi hän kirjoitti myös mm. novelleja, runoja ja runoelmia.

Hän oli tavallisen talonpoikaisperheen lapsi, joka pystyi käymään koulunsa ja pääsemään vuonna 1924 Možgan pedagogiseen opistoon. Siellä hän opiskeli yhdessä monien sen ajan nousevien udmurttilaisten kirjailijoiden kanssa. Sieltä hän siirtyi Iževskiin juuri avatuille teatteritaiteen kursseille.

Gavrilov kykeni hyvistä lähtökohdista johtuen aloittamaan kirjailijanuransa jo varhain, vuonna 1927 julkaistuilla runoilla. Vuonna 1931 hänestä tuli juuri perustetun Udmurtian kansallisteatterin ensimmäinen taiteellinen johtaja, vain 19-vuotiaana!

Vuonna 1942 Gavrilov lähti vapaaehtoisena sotaan, jossa hän toimi taistelutehtävien lisäksi Pobeda za nami-lehden (”Voitto on meidän”) toimittajana koko sodan loppuun asti. Sodasta palattuaan hänestä tuli Udmurtian kansallisteatterin johtaja. Lisäksi hän toimi mm. Udmurtian kansanedustajana useaan otteeseen sekä Udmurtian kirjailijaliiton konsulttina.

Rintamalla Gavrilov kirjoitti artikkeleja taistelevista tovereistaan, valoi uskoa voittoon ja pyrki näyttämään peittelemättä sodan koko kauheuden. Novelli, jonka käänsin suomeksi, Natalija Vdovitšenko kertoo eräästä sotaan liittyvästä tapahtumasta siviiliväestön näkökulmasta, peittelemättä. Monelle se voi olla vähän liiallistakin draamaa luettavaksi.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu